Visakoivua päätyy jopa polttopuuksi, ellei sille keksitä uutta käyttöä
Visakoivua varttuu enemmän kuin sille on kysyntää. Mielikuvaa yritetään raikastaa musiikkivideon ja verkkosivun avulla.
Ladec Oy:n teettämällä videolla vilisee visakoivuisia tuotteita, kuten kannettavan tietokoneen kansi, korvakorut ja aurinkolasien kehykset. Kuva: Kuvakaappaus YouTubestaKännykän kuoret, mikrofoni, rannekello, silmälasien kehykset. Sormus, sukset, polkupyörän runko. Siinä esimerkkejä visakoivua sisältävistä tuotteista, joita vilisee Lahden Seudun kehitysyhtiön Ladec Oy:n teettämällä musiikkivideolla.
YouTubessa julkaistun videon ja samassa yhteydessä avatun curlybirch.com-verkkosivun on tarkoitus herättää myönteisiä mielikuvia visakoivusta ja tehdä puulajia kansainvälisesti tunnetuksi.
”Pyrimme herättämään tunteita. Tämä on täysin ainutlaatuinen brändäyshanke, joka perustuu raaka-aineeseen”, kertoo liiketoimintakehittäjä Mikko Kyle Ladec Oy:stä.
Ongelmana on, että nykyiset visatuotteet ovat pitkälti yksittäisiä ja usein pieniä kappaleita. Suomen arvokkain puulaji kärsii käytön vähäisyydestä.
”Suurin sarjatuotannossa oleva visatuote taitaa olla puukonperä. Siihen ei kauheasti kulu puuta”, projektipäällikkö Jukka Selin toteaa.
Harvennushakkuista kertyvää visakoivua päätyy jopa polttopuuksi vähäisen menekin vuoksi. Siihen ei ole vielä syntynyt varttuneelle visapuulle tyypillistä vahvaa kuviointia. Se on yksi syy, miksi harvennusvisalle on vaikea löytää käyttökohteita.
Ladec on etsinyt hankkeessaan visakoivulle tulevaisuutta. Huoli ja aloite on lähtöisin visakoivun kasvattajien Visaseuralta. Ladecille hanke sopi, koska Päijät-Hämeessä on runsaasti visakoivuviljelmiä ja puusepänteollisuutta. Ne pitäisi saada kohtaamaan.
1980–1990-luvuilla istutetut visakoivikot ovat harvennusiässä.
Arvokkaimman sorvivisan hakkuumahdollisuudet lähtevät Ladecin teettämän selvityksen mukaan 2030-luvulla jyrkkään kasvuun ja saavuttavat huippunsa 2035–2040. Tuolloin sorvivisaa riittäisi hakattavaksi enimmillään 9 000 tonnia vuodessa ja oksavisaa yli kaksinkertainen määrä.
Sisustus- ja elektroniikkatuotteiden lisäksi potentiaalia visakoivun sarjakäytölle voisi löytyä esimerkiksi muslimien pyhän kirjan koraanin kansista, Kyle mainitsee.
Hankkeen aikana esiin nousseessa ideassa yhdistyisivät arvokkuus ja sarjatuotannon mahdollistavat markkinat.
Kun arvokkaalle ja näyttävälle materiaalille haetaan huomiota, viestiä pitää viedä teollisuuden lisäksi muotoilijoille, suunnittelijoille ja arkkitehdeille.
”Arkkitehtien valinnoilla on iso merkitys esimerkiksi julkisten tilojen suunnittelussa.”
Ladecin selvityksen mukaan visakoivua vaivaa mielikuva menneisyydestä ja jopa unohtuminen.
”Visakoivun omaleimaisuutta, kestävyyttä ja laatua arvostetaan, mutta sitä pidetään vanhahtavana, kalliina materiaalina. Osalla nuorista kuluttajista ei ole mitään suhdetta visakoivuun”, Selin kertaa kyselytutkimuksen tuloksia.
Silloin kun visakoivua päätyy vientiin, se menee yleensä jalostamattomana aihiona esimerkiksi Saksaan sen sijaan, että suomalainen teollisuus kehittäisi vientituotteita.
Visaan liittyy myös mielikuva kellertävästä sävystä. Se ei oikein istu nykyaikaiseen, skandinaaviseen muotoiluun. Menneisyyttä edustavat myös pröystäilevät kalusteet, joissa visakuvio velloo kaikilla pinnoilla.
Visakoivun englanninkielinen nimi on curly birch eli kiharakoivu. Selinin mukaan yritykset ovat jo hyödyntäneet musiikkivideota esittelemällä sitä ulkomaisille asiakkaille.
Katso juttuun liittyvä video:
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
