Klapibisnes tuo miltei puolet Vesa Pihlajamäen tulovirroista – päivätyössä mies käy Valmetin tehtaalla - Metsä - Maaseudun Tulevaisuus
Metsä

Klapibisnes tuo miltei puolet Vesa Pihlajamäen tulovirroista – päivätyössä mies käy Valmetin tehtaalla

Jyväskyläläinen Vesa Pihlajamäki on metsätöiden monitoimimies, jonka repertuaarissa on monenlaista osaamista.
Petteri Kivimäki
Vesa Pihlajamäki tehtailee vuosittain jopa 500 mottia klapeja. Suurin osa puusta myydään Jyväskylään sekä lähikuntiin.

Jyväskylän Sarvenperällä asuva Vesa Pihlajamäki on käynyt jo 25 vuotta päivätöissä Jyväskylän Rautpohjassa Valmetin tehtaalla.

Tulonmuodostuksen kannalta erilaiset metsätalouden työt ovat kuitenkin rahallisesti jopa yhtä tärkeä tukijalka, kuin palkkatyöt tehtaalla.

"Tämä oli pieni maitotila, jossa oli muutama lehmä. Ajatuksenani oli ensin jatkaa tilanpitoa, mutta maailma muuttui nopeasti 1990-luvun alkuvuosina ja pientilat muuttuivat elinkelvottomiksi", Pihlajamäki muistelee.

Lehmät saivat lähteä, mutta Pihlajamäki jatkoi kotitilansa pyörittämistä hevos- ja lammastalouden muodossa. Myös metsäpuolen merkitys korostui.

Vuonna 1996 Pihlajamäki lähti palkkatöihin tehtaalle.

Pihlajamäestä on vuosien saatossa kuoriutunut metsätöiden monitoimimies, jonka repertuaarissa on monenlaista osaamista.

"Ajan puukuormia, korjaan myrskypuita, kaadan pihapuita sekä lanaan ja auraan teitä", Pihlajamäki luettelee.

Pihlajamäki otti kotitilansa virallisesti haltuun 2012. Samana vuonna hän alkoi tehtailla klapeja.

"Voi sanoa, että nykyään tämä klapibisnes on jo se pääjuttu. Teen vuosittain 400–500 mottia puuta klapeiksi", mies kertoo.

Osa puusta hakataan omista metsistä, mutta suurin osa ostetaan metsänhoitoyhdistyksiltä.

"Yhteistyö paikallisten metsänhoitoyhdistysten suuntaan on ollut asiassa erittäin joustavaa ja sujuvaa", Pihlajamäki kiittelee.

Klapibisnes tuo jo miltei puolet Pihlajamäen kaikista tulovirroista. Muut metsäalan työt sekä tehdastyö vastaavat toisesta puolikkaasta.

Ylivoimaisesti eniten klapia yrittäjä myy Jyväskylän kaupungissa asuville.

"Seuraavaksi merkittävimmät kohteet ovat Muurame, Petäjävesi ja Korpilahti."

Pihlajamäki muistelee vuotta 2012, jolloin otti perintötilan haltuunsa.

"Tilannehan oli se, että velkaa oli älyttömästi ja jotain oli pakko keksiä. Oli välttämätöntä saada tulovirtoja useammasta lähteestä. Muuten rahat eivät olisi riittäneet."

Myös uusi tukijalka on suunnitteilla, sillä Pihlajamäki suoritti hiljattain Keuruulla nuoremman panostajan kurssin.

"Erilaisia pienimuotoisia räjäytystöitä on tarkoitus jatkossa tehdä sekä louhintahommia."

Pihlajamäki on ollut muutaman kuukauden ajan vuorotteluvapaalla tehdastöistä ja keskittynyt entistä täysipainoisemmin klapiyrittäjyyteen.

"Tulevaisuudensuunnitelmat ovat vielä auki. Voi olla, että joskus tulevaisuudessa metsäpuolen ja klapien teon rooli on tässä kokonaisuudessa vieläkin suurempi, kuin mitä se tänä päivänä on."

Lue lisää

Alkutuotanto mediapolitikoinnin välineenä

Arkkipiispa Leo nauttii metsästä ja sen yksityiskohdista – koronan hän sanoo saaneen ihmiset pelkäämään ei itsensä, vaan läheistensä puolesta

Rujon näköinen päätehakkuu panee miettimään maisemaa ja metsän kiertokulkua

Aarre: Niilo Reilin Toivo-koira etsii leimikoista kanalintujen pesiä – kymmenen hehtaarin tarkistus sujuu koiralta parissa tunnissa