Tutkimus: Nuoret kaupunkilaiset joutuvat käyttämään metsiään arvojensa vastaisesti
Tunnearvo estää monia luopumasta metsistään. Taloudellisten arvojen korostaminen ja metsien käyttöön painostaminen voivat kuitenkin johtaa tilojen myyntiin sijoittajille.
Kuva: Jaana KankaanpääJoukko nuoria kaupunkilaismetsänomistajia kokee, että vallitsevista, taloutta painottavista metsänkäyttötavoista poikkeaminen on vaikeaa.
Heidän arvomaailmansa eroaa vanhempien sukulaisten ja metsäsektorin arvoista, joten he joutuvat tekemään kompromisseja metsien käyttöön liittyvissä päätöksissä.
Tilanne ilmenee Itä-Suomen yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kyselytutkimuksesta, jossa haastateltiin kymmentä 18–30-vuotiasta, pääkaupunkiseudulla asuvaa etämetsänomistajaa. Tutkimus julkaistiin Forest Policy & Economics -lehdessä.
Haastateltavat kertoivat joustavansa omista arvoistaan välttääkseen konfliktit metsäauktoriteettien, kuten sukulaisten tai metsäammattilaisten kanssa.
Tutkijoiden mukaan normeista irtautumista vaikeuttavat myös metsäsektorin etua palvelevat kannustimet sekä tiedon niukkuus vaihtoehtoisista metsänkäyttötavoista.
”He päätyivät käyttämään metsiään joskus jopa täysin omien arvojensa vastaisesti.”
Suomalaisilla metsänomistajilla korostetaan usein olevan vapaus käyttää metsiään parhaaksi katsomallaan tavalla. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että metsänomistajia ohjataan aktiivisesti käyttämään metsiään metsäteollisuutta hyödyttävästi.
”Mikäli metsänomistajan oma arvomaailma ei vastannut metsäsektorin arvoja, tarkoitti tämä usein sitä, että he päätyivät käyttämään metsiään joskus jopa täysin omien arvojensa vastaisesti, mikä vaikuttaa metsäomistuksen mielekkyyteen”, väitöskirjatutkija Panu Runko kertoo tiedotteessa.
”Laajempi arvojen huomiointi voi estää suomalaisen pienmetsäomistuksen siirtymisen yhtiöille ja ulkomaisille sijoittajille.”
Kyselyssä nuoret etämetsänomistajat nostivat metsien tärkeimmäksi arvoksi tunnearvon.
”Tunnearvoa metsää kohtaan voidaan kokea myös metsäalueista, jotka eivät periydy suvussa vaan ovat esimerkiksi lähimetsiä, marjapaikkoja tai metsiä, joissa on liikuttu lapsina vanhempien sukulaisten kanssa. Ylisukupolvisella tekemisellä ja tiedolla on siis merkitystä”, professori Irmeli Mustalahti Itä-Suomen yliopistosta korostaa.
Etenkin perintönä saatu metsä toimii usein muistona edesmenneestä läheisestä, minkä merkitys ohittaa metsien taloudelliset arvot sekä luontoarvot.
Joskus tunnearvo polveutuu vanhempien sukupolvien kanssa jaetusta metsänomistajan identiteetistä.
Metsiin liittyvän tunnearvon havaittiin olevan suurin este metsäomaisuudesta luopumiselle.
”Tästä syystä vallitseviin metsänkäyttömuotoihin olisi tärkeää saada mahtumaan entistä laajempi kirjo arvoja, jotta myös tulevaisuuden metsänomistajasukupolvet voisivat kokea metsänomistuksen mielekkäänä. Laajempi arvojen huomiointi voi estää suomalaisen pienmetsäomistuksen siirtymisen yhtiöille ja ulkomaisille sijoittajille”, Runko korostaa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
