Metsä

Rahastot napsivat metsätiloja – Pohjois-Karjalassa yksityisten ostajien osuus kauppasummasta jäi viime vuonna 23 prosenttiin

Rahastot käyttäytyvät metsänomistajina eri tavoin kuin yksityiset metsänomistajat. Ongelmiksi voivat muodostua esimerkiksi hirvikannan säätely ja lyhytnäköiset metsänkäsittelyt.
Rami Marjamäki
Metsien omistuksen karkaaminen sijoittajille ohjaa myös puukaupan vero- ja kantorahatuotot muualle kuin metsän sijaintiseudulle.

Metsätilojen kauppa on käynyt viime vuosina vilkkaasti. Etenkin sijoitusrahastot ovat haalineet niitä omistukseensa.

”Kiinteistöjen kauppahintarekisterin tietojen mukaan sijoitusrahastojen aktiivisuus metsätilakaupoissa on kasvanut merkittävästi. Vastaavasti yksityisten ostajien osuus on supistunut huomattavasti”, vahvistaa johtava asiantuntija Esa Ärölä Maanmittauslaitokselta.

Suurin metsätilojen ostajaryhmä ovat edelleen yksityiset metsänomistajat, jotka ostivat viime vuonna 69,7 prosenttia metsätilojen lukumäärästä. Sen sijaan niiden pinta-alasta yksityisten osuus oli enää vähän yli puolet ja kauppasummasta alle puolet eli 48,7 prosenttia.

Yksityisten metsänomistajien lisäksi metsätilat kiinnostavat yhtiötä ja sijoitusrahastoja. Myös valtio, kunnat, yhteismetsät, säätiöt ja esimerkiksi seurakunnat käyvät kauppaa metsätiloilla.

Yhtiöiden osuus kauppojen lukumäärästä oli viime vuonna noin 13,4 prosenttia, ostetusta pinta-alasta 16,6 prosenttia ja kauppasummasta 18 prosenttia.

Rahastot ostivat myydyistä metsätiloista 13,3 prosenttia lukumäärästä, 28,8 prosenttia pinta-alasta ja 30,1 prosenttia kauppasummasta.

Tämänvuotisista metsätilakaupoista on tilastotietoa tammi-kesäkuulta. Sen perusteella institutionaaliset sijoittajat ovat entisestään kasvattaneet osuuttaan metsätilakaupoista.

Ne ovat ostaneet 38,1 prosenttia ostetusta pinta-alasta ja 37,4 prosenttia käytetystä kauppasummasta.

Tilastot kertovat, että rahastot ovat ostaneet myös entistä pienempiä metsätiloja.

Metsänomistajien etujärjestö MTK on huolissaan metsien siirtymisestä sijoitusrahastojen haltuun. Järjestö on yrittänyt määrätietoisesti vaikuttaa sekä hallituspuolueisiin ja erityisesti valtiovarainministeriöön yksityismetsänomistajien aseman parantamiseksi metsätilakaupassa.

Erityisen huolissaan MTK on Itä-Suomen tilanteesta. Pohjois-Karjalassa yksityisten ostajien osuus metsätilakaupasta tippui viime vuonna 23 prosenttiin kauppasummalla mitattuna.

"Yhteiskunnan kannalta on olennaista, että kasvottomien rahastojen arvopohja, tavoitteet ja sitoutuminen paikalliseen yhteisöön voivat olla tyystin toisenlaisia kuin mihin tähän asti on totuttu", varoittaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola toteaa.

Tiirolan mukaan maailman ääristä metsäomaisuuttaan hallinnoiva pankkiiri on aika erilainen omistaja kuin tavallinen suomalainen metsänomistaja.

"Kun metsät ovat olleet sukujen omistamia tai ne on omistettu yhteismetsinä, niin sijoitushorisontti on ollut ylisukupolvinen. Monet rahastoyhtiöt taas sanovat suoraan, että niillä se on 5-7 vuotta."

Lyhyellä sijoitushorisontilla metsistä otetaan aggressiivisesti irti tuottoa tai toisaalta voi käydä niinkin, etteivät puuvarat enää olekaan kotimaisen metsäteollisuuden vapaasti käytettävissä vaan kompensoimassa saastuttamista muualla

"Oma lukunsa on hirvikannan säätely. Metsästysoikeuksia ei enää vuokrata paikallisille metsästysseuroille vaan bisnespohjalta."

Tiirolan mukaan ulkomaisia rahastoyhtiöitä kiinnostavat yksittäisten tilojen sijaan kokonaiset rahastoyhtiöt. Siitä esimerkkinä on Taalerin ja UB:n ensimmäisen rahaston myynnit Saksaan.

Tässä yhteydessä Tiirola muistuttaa, miten on käynyt sähkönsiirtoyhtiöille.

Metsien omistuksen karkaamin sijoittajille ohjaa myös puukaupan vero- ja kantorahatuotot muualle kuin metsän sijaintiseudulle. Se voi iskeä metsätalouden yleiseen hyväksyttävyyteen.

"Tästä voi seurata metsien käyttöön liittyviä konflikteja, esimerkiksi hakkuujälkiin suhtaudutaan vähemmän suopeasti."

MTK:n vaatimuksiin kuuluu yksityisten metsänomistajien metsävähennyksen korottaminen. Metsävähennyksen nostolla ja rahastojen porsaanreiän tukkimisella yksityiset metsänomistajat ja yhteismetsät pärjäisivät paremmin metsätilakaupassa ja se toisi myös sukupolvenvaihdoksiin lisää pelimerkkejä.

Yhtiöillä on muutenkin merkittävä veroetu tukenaan. Niiden pääomaverokanta on 20 kun se perhemetsänomistajilla on 30 tai 34 prosenttia.

"Hallitus ei saanut ole vielä metsävähennyksen korottamisesta ratkaisua aikaiseksi, mutta ensi kevääksi se on luvannut selvittää ongelmaa laajemmin", Tiirola kertoo.

Lue myös:

Rahastot kahmivat metsiä – joka toinen kaupan oleva metsä päätyy rahastolle, myös ulkomaiset rahastot ovat tulleet apajille

Tunnetko metsärahaston ja miten se toimii?

Rahasto osti hyvin hoidetun metsän ja hakkasi rääseiköksi – "Älkää menkö katsomaan", varoitti välittäjä entistä omistajaa

Katso uusin video
Lue lisää

Rynkytys metsäalaa kohtaan jatkuu – metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola ennustaa kiivasta keskustelua kestävyydestä

Metsät kääritään nyt arvopapereihin

Ulkomaiselle metsänomistukselle rajoituksia

Suomen kovakasvuisimmat metsät löytyvät Kanta- ja Päijät-Hämeestä