Metsä

Venäjän kaupunkeja ympäröivät valtavat virkistysmetsät – 1970-luvulla Neuvostoliitossa laadittu ohje määrää vähintään 155 hehtaaria 1 000 petroskoilaista kohti

Petroskoita ympäröi yli 48 000 hehtaarin vihreä vyöhyke. Tampereella on saman verran asukkaita mutta metsää vain 7 500 hehtaaria.
Valeri Potashov
Petroskoin vihreä vyöhyke on yli 48 000 hehtaarin laajuinen.

Venäjän kaupungeissa valtaosa ihmisistä asuu hyvin tiiviisti kerrostaloissa. Tiiviin asutuksen vastapainona kaupunkeja ympäröi usein yhtenäinen, laaja metsävyöhyke, jolla hakkuita on rajoitettu.

”Vihreän vyöhykkeen säde yli miljoonan asukkaan kaupungeissa voi olla 60–80 kilometriä”, kertoo kaupunki- ja suojelumetsien tutkimukseen erikoistunut dosentti Juri Olhin Petroskoin valtionyliopistosta.

Vihreiden vyöhykkeiden metsien tarkoitus on ihmisten virkistysmahdollisuuksien ja terveyden edistäminen sekä ympäristön suojelu.

Olhin kertoo, että vihreitä vyöhykkeitä perustettiin jo viime vuosisadan alussa teollistumisen ja kaupungistumisen vastapainoksi. 1900-luvun jälkipuoliskolla kaupunkien suunnittelussa alettiin huomioida myös säteittäiset viheryhteydet keskustan ja ulomman vyöhykkeen välillä.

Nykyisin Venäjän kaupunkien vihervyöhykkeiden vähimmäiskoko määräytyy Neuvostoliitossa vuonna 1978 annetun, edelleen voimassa olevan ohjeen mukaan.

Laskennassa otetaan huomioon kaupungin väestö, alueen luontainen kasvillisuusvyöhyke ja metsäisyys. Esimerkiksi 281 000 asukkaan Petroskoissa vihreän vyöhykkeen minimikooksi saadaan laskentasääntöjen perusteella 155 hehtaaria tuhatta asukasta kohti eli yhteensä 43 555 hehtaaria. Todellisuudessa Petroskoin vihreä vyöhyke on vielä suurempi, yli 48 000 hehtaaria.

Kaupunkien vihervyöhykkeitä vastaavia suojametsiä, joiden talouskäyttöä on rajoitettu, sijaitsee myös vesistöjen ja liikenneväylien varsilla. Se on yksi syy, miksi matkailijan silmään Venäjän metsät vaikuttavat junan tai auton ikkunasta katsoen koskemattomilta. Hakkuualueet alkavat vasta suojavyöhykkeiden takana.

Valeri Potashov
Vihreiden vyöhykkeiden metsien tarkoitus on ihmisten virkistysmahdollisuuksien ja terveyden edistämisen ohella ympäristön suojelu. Hakkuita ja muuta elinkeinotoimintaa alueella on rajoitettu.

Venäjään verrattuna suomalaiskaupunkien asukkaat saavat tyytyä huomattavasti niukempaan määrään virkistyskäyttöön varattuja metsiä.

Esimerkiksi Tampereen kaupungilla on 7 500 hehtaaria metsää, josta osa on talousmetsää.

Turun kaupunki omistaa 4 846 hehtaaria metsää.

Venäjällä pienimpiin kyliin ei ole perustettu vihreitä vyöhykkeitä, mutta esimerkiksi alle 4 000 asukkaan Kalevalassa eli Uhtualla sellainen on. Alle 12 000 asukkaan asutuskeskuksiin virkistysmetsäksi on rauhoitettu 55 hehtaaria tuhatta asukasta kohti.

Vihreät vyöhykkeet ovat suosittuja retkeily- ja marjastusmaastoja. Metsästys ei ole sallittua. Metsät voivat olla joko kaupungin tai valtion omistuksessa. Osaa metsistä hoidetaan kaupunkipuistoina.

Luontaisesti metsättömille ilmastovyöhykkeille kuten Etelä-Venäjän aroille vihreitä vyöhykkeitä on perustettu istuttamalla. Siellä istutukset tarjoavat virkistyksen lisäksi suojaa tuulelta ja pölyltä, kertoo Petroskoin valtionyliopiston metsänhoidon professori Olga Gavrilova.

Kuten Suomessa, metsiin kajoaminen kaupunkikehityksen nimissä aiheuttaa intohimoja. Eniten kuuluisuutta lienee saavuttanut Himkin metsän puolesta noussut kansanliike.

Moskovan ja Pietarin välinen moottoritie rakennettiin Himkin metsän halki. Tuhannen hehtaarin tammimetsä on suosittu virkistysalue, jonne tullaan Moskovasta asti.

Kiistelty tie avattiin noin vuosi sitten.

Myös Petroskoissa asukkaat antavat herkästi palautetta lähimetsien kohtelusta.

”Ihmiset eivät pidä siitä, kun he ostavat asunnon joka sijaitsee käytännössä keskellä metsää, ja sinne aletaan rakentaa uutta asuinaluetta. Kukapa siitä pitäisi?”

Gavrilova muistaa Petroskoista äskettäisen tapauksen, jossa metsää kaadettiin uuden päiväkodin tieltä.

”Ihmisten mielipiteet vaihtelivat. Ne, joilla on pieniä lapsia, tarvitsevat päiväkodin, vanhemmat ihmiset eivät enää muista, millaisia pienet lapset ovat.”

Valeri Potashov
Jopa Etelä-Venäjän aroille on istutettu vihreitä vyöhykkeitä, Petroskoin valtionyliopiston metsänhoidon professori Olga Gavrilova kertoo. Siellä istutukset tarjoavat suojaa tuulelta ja pölyltä.

MT tapasi metsässä ulkoilevia petroskoilaisia Drevljankan, Kukonmäen ja entisen radiolaitoksen alueilla.

Näistä virkistysmetsistä jokainen sijaitsee noin 3–5 kilometrin päässä kaupungin keskustasta.

Vastaajat ovat mielissään kaupungin panostuksista puistometsien hoitoon ja ulkoilureitteihin. Arvostelua puolestaan herättää metsien kaataminen asuinrakentamisen tieltä.

1. Mitä teet metsässä mieluiten? Entä juuri nyt?

2. Mitä mieltä olet Petroskoin kaupungin lähimetsistä?

Valeri Potashov
Aleksandr Markovski on ilahtunut Petroskoin kaupunkimetsien uusista, valaistuista ulkoilureiteistä.

Aleksandr Markovski

metsänhoitaja, Petroskoi

1 Asun lähellä metsää ja tulin tänne juoksemaan. Käyn usein metsässä.

2 Mielestäni Petroskoin asukkaat ovat hyvin onnekkaita. Voimme nähdä 80–100-vuotiaita metsäistutuksia kaupungin rajoilla. Petroskoin asukas voi mennä kaupunkimetsään ja nähdä todellisen taigan. Tämä on hyvin harvinainen ilmiö Venäjän suurkaupungeissa, koska vanhat metsät niiden ympäriltä on kaadettu. Petroskoissa metsät ovat säilyneet, koska Neuvostoliiton aikana niillä oli suojametsien asema. Petroskoin kaupunkimetsillä on myös tärkeä sosiaalinen merkitys, koska niitä käyttävät hyvin erilaiset väestöryhmät. Äidit lasten kanssa tulevat tänne, urheilijat lenkkeilevät ja eläkeläiset harrastavat sauvakävelyä. Arvioni mukaan kaupunkimetsässä käy viikonloppuisin noin 10 000–15 000 ihmistä. Olen iloinen siitä, että kaupungin hallinto ja liikemiehet ovat viime vuosina ryhtyneet kehittämään kaupunkimetsien infrastruktuuria. Petroskoin kaupunkimetsään ilmestyi valaistuja ”terveyspolkuja” ja maisemapuistoalueita. Samalla olen huolissani rakennusliiketoimintamme kasvavasta ruokahalusta. Se tarvitsee uusia tiloja asuntorakentamiselle, ja siksi näemme sen yrittävän jatkuvasti nipistää palasia kaupunkimetsästä. Petroskoita pitäisi kehittää kaupunkiympäristönä, ei pelkkänä yöpymispaikkana. Jos rakennamme jotain, lähistöllä on oltava virkistysalueita.

Valeri Potashov
Olga Kotomkina on innokas sauvakävelijä. Hän harmittelee Petroskoin uusia asuinalueita, jotka ovat katkaisseet tuttuja metsäreittejä.

Olga Kotomkina

eläkeläinen, Petroskoi

1 Tulen kaupunkimetsään joka päivä sauvakävelemään. Vuonna 2012 kävin Suomessa ja näin sauvakävelysauvat ensimmäisen kerran. Ostin ne, toin ne Petroskoihin ja pian muodostimme ryhmän, joka päätti harrastaa sauvakävelyä. Olen keksinyt useita kilometrejä reittejä Petroskoin kaupunkimetsien läpi. Viime aikoina en ole terveydellisistä syistä enää johtanut ryhmiä ja sauvakävelen yksin. Kesäisin ajan täällä polkupyörällä ja talvella hiihdän.

2 Olen kävellyt metsässä pitkään ja tietysti näen, kuinka kaupunkimetsä muuttuu. Asun Kukonmäellä ja ennen pääsimme hiihtämällä metsän kautta suoraan suositulle Fontani (Suihkulähteet) -alueelle. Se ei käy enää, koska matkalla on asuinalueita. Moni metsä on jo kaadettu. Kaupunki on menettänyt kauniita metsäalueita sekä Kukonmäellä että Drevljankassa. Meillä oli paljon reittejä Kljutsevaja -louhosalueella, ja nyt siellä on melkein kaikki hakattu. Toisaalta Petroskoihin on ilmestynyt viime vuosina monia uusia metsäpuistoalueita, joissa voi harrastaa sauvakävelyä, hiihtoa ja polkupyöräilyä.

Valeri Potashov
Jelena Neronova-Gashkovalle ja Jaromirille riittävät metsäpolut, asfaltoituja reittejä he eivät kaipaa.

Jelena Neronova-Gashkova

biologi, Petroskoi

1 Menen kaupunkimetsään joka viikonloppu. Kävelemme täällä poikani Jaromirin kanssa. Hän on vielä pieni lapsi ja näytän hänelle luontoa. Tulemme tänne ruokkimaan oravia. Olemme jo käyneet kaikissa kaupungin metsäpuistoissa. En tarvitse asfalttipolkuja metsässä, tavallinen metsäpolku riittää meille.

2 On hyvä, että kaupunkiin on alkanut ilmestyä hoidettuja metsäpuistoja. Mutta mielestäni kaupunkimetsää ei pitäisi muuttaa betoniksi. Se on säilytettävä metsäympäristönä ja on surullista, että kaupungin viranomaiset antavat edelleen kaupungin metsää rakentamiseen. Olen hyvin huolissani Petroskoin uuden yleissuunnitelman luonnoksesta, jota kaupungin hallinto valmistelee. Suunnitelman mukaan kaupunkimetsien pinta-ala vähenee merkittävästi.

Katso uusin video: Kannattaako pienpuut katkoa kuiduksi vai kasata kaikki energiapinoon?
Lue lisää

Tiedätkö, mikä kunta omistaa eniten metsää? Toisille kunnille metsä on tärkeä tulonlähde, toisille virkistyskäyttö tärkeämpää

"Metsäasioita kommentoidaan usein yksipuolisesti, ilman että asioista otetaan selvää" – harmittelee hausjärveläinen Marja Tolonen

Tutkija: Hakkeen kysyntä Suomessa mahdollistaa lehtipuuhakkuiden lisäämisen Venäjällä

Itärajan takaa työvoimaa nuorten metsien hoitoon