Metsä

Suomi sai neuvostossa metsien käyttöön joustovaraa – EU:n jäsenmaat tukivat Suomelle luvattua nieluhelpotusta lulucf-laskennoissa

Jäsenmaat puolsivat yksimielisesti Suomen nielujoustoa. Joustolla on vaikutusta muun muassa siihen, kuinka paljon hakkuita voidaan kasvattaa ilman päästötaakkaa.
Kari Salonen
Erillisjousto vaikuttaa siihen, nähdäänkö Suomen metsät EU-laskentojen perusteella päästöinä vai nieluina.

Euroopan unionin jäsenmaat kannattivat keskiviikkona sitä, että Suomi saa käyttöönsä sille luvatun metsäisen maan erillisjouston. Asiasta äänestettiin jäsenmaiden kokouksessa, ja Suomen kanta sai kaikkien maiden tuen.

Suomi sai maankäytön ja metsätalouden päästöjä sekä nieluja määrittelevissä lulucf-asetuksen neuvotteluissa kolme ja puoli vuotta sitten metsäisenä maana kymmenen miljoonan hiilidioksiditonnin joustomahdollisuuden.

Nielujousto on Suomelle tärkeä työkalu ilmastotavoitteisiin pääsemisessä ja maankäyttösektorin laskennallisten päästöjen kompensoimisessa.

Päätös vaikuttaa muun muassa siihen, minkä verran Suomi voi käyttää metsiään ilman, että sen täytyy vähentää ensisijaisesti päästöjä muilta sektoreilta tai ostaa nieluoikeuksia toisilta EU-jäsenmailta.

Kompensaatiota voidaankin pitää eräänlaisena joustovarana metsien käyttöön.

Ilman sovittua nielujoustoa riskinä olisi se, että Suomen maankäyttösektorista ja metsätaloudesta tulisi entistä todennäköisemmin laskennallinen päästö varsinkin silloin, jos hakkuita lisätään. Kymmenen miljoonan hiilidioksiditonnin jousto on jaettavissa kymmenelle vuodelle.

"Suomi tarvitsee erillisjoustoa, koska arvioiden mukaan Suomen todelliset hiilinielut olisivat lulucf-asetuksen myötä muuttumassa laskennalliseksi päästölähteeksi", maa- ja metsätalousministeriö kommentoi Twitterissä.

Vaikka Suomelle oli luvattu nielukompensaatio lulucf-asetuksen neuvotteluissa, komission loppuvuonna asiasta julkaisema ehdotus sen käytöstä ei kuitenkaan vastannut maan toiveita.

Komission mukaan nieluhelpotusta voisi käyttää ainoastaan metsämaan päästöjen kompensointiin, kun taas Suomen mukaan sitä tulisi voida hyödyntää kaikissa maankäyttöluokissa.

Erillisjouston lisäksi Suomella on kymmenelle vuodelle 44 miljoonaan hiilidioksiditonnin joustomahdollisuus, jota voidaan käyttää metsämaan päästövähennyksiin. Keskiviikkona äänestyksessä ollut erillisjousto on Suomelle kuitenkin tärkeä, koska sillä saadaan vähennettyä myös metsäkadon päästöjä, joita syntyy rakentamisen seurauksena.

Suomi pyysikin neuvoston oikeudellisilta palveluilta lausuntoa siitä, onko komissio ylittänyt toimivaltansa ehdottaessaan muutoksia jouston käyttöön. MT:n tietojen perusteella komission ehdotus ei oikeuspalvelun mukaan ollut linjassa vuoden 2017 neuvottelutuloksen kanssa.

Säädös erillisjouston käytöstä palautuu seuraavaksi komission valmisteluun.

Suomen metsäisen maan erityisasemaa käsiteltiin myös Euroopan parlamentissa tammikuun lopussa. Europarlamentaarikko Nils Torvaldsin (r.) valmistelema vastalause komission ehdotukselle ei kuitenkaan saanut parlamentissa kannatusta.

"Ongelmaksi tulee se, että sovitusta asiasta ei pidetä kiinni. Se on äärimmäisen huono asia. Jos neuvottelutulokseen ei voi luottaa, niin mitä siitä tulee?" Torvalds kummasteli.

Nielujousto liittyy tiiviisti lulucf-laskentamalliin, jonka tarkoitus on luoda säännöt sille, miten hiilinielut otetaan huomioon päästövähennyksissä. Koska Euroopan unionin ilmastotavoitteet tiukentuvat, komissio haluaa uudistaa kevään aikana maankäyttösektorin ja metsätalouden päästölaskentoja.

Metsien osalta nykyinen laskentamalli perustuu historialliseen metsänkäyttöön pohjautuvaan hiilinielun vertailutasoon, johon metsien raportoitavaa hiilinielun kokoa verrataan vuosina 2021–2025.

Suomelle luvatulla erillisjoustolla voidaan paikata toteutuneen hiilinielun ja laskennallisen vertailutason välistä kuilua. Tavoitteena on, että laskelmat näkevät Suomen lulucf-sektorin päästöjen sijaan hiilinieluna.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) on äänestystulokseen tyytyväinen.

"On kyse siitä, että suuri metsänielumme ei käänny päästölähteeksi vastoin tosiasioita. Suomelle on tärkeää, että sovitusta pidetään kiinni."

Lue myös:

Euroopan parlamentista ei löydy ymmärrystä Suomen metsäiselle erityisasemalle – komissio on perumassa Suomelle luvattua nieluhelpotusta

Komissio julkaisi metsien hiilinielun vertailutason – ”Ei voi olla niin, että nieluja ei huomioida kokonaisuudessaan”, ministeri Jari Leppä arvostelee

Katso uusin video: Näin sutjakasti sahapihan tukkikoura muuttuu lumiauraksi
Lue lisää

Petturisyytökset EU:n metsä-äänestyksissä kirpaisivat europarlamentaarikko Sirpa Pietikäistä: "Sanomisiani vääristeltiin ja höystettiin isänmaan petturuudella"

"Mittava metsänielumme voitaisiin laskea päästölähteeksi vastoin tosiasioita", laskennalliset päästöt tulisivat Suomelle kalliiksi

EU:n hiilinielulainsäädäntö tiukentaa otetta Suomen metsistä – "Metsänomistajien tekemä ilmastotyö pitää saada näkyväksi"

Euroopan parlamentista ei löydy ymmärrystä Suomen metsäiselle erityisasemalle – komissio on perumassa Suomelle luvattua nieluhelpotusta