Metsä

Komissio julkaisi metsien hiilinielun vertailutason – ”Ei voi olla niin, että nieluja ei huomioida kokonaisuudessaan”, ministeri Jari Leppä arvostelee

Suomen hallitus tekee töitä eurooppalaisen laskentatavan muuttamiseksi luonnontiedettä vastaavaksi, jotta nielut ja niiden eteen tehty työ tulevat tulevaisuudessa huomioiduiksi, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) vakuuttaa.
Kari Salonen
"Ei voi olla niin, että Suomen jo nyt huomattavia nieluja vaaditaan vain kasvatettavan, mutta niitä ei lasketa kokonaisuudessaan mukaan”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) arvostelee lulucf-asetuksen vertailutasolaskelmaa.

Euroopan komissio on julkaissut EU-maiden metsien hiilinielun vertailutason vuosille 2021–2025. Suomen osalta luvut ovat samat kuin komission tämän vuoden heinäkuussa julkaisemassa alustavassa ehdotuksessa.

Suomen metsien hiilinielun vertailutasoluku on lulucf-asetuksen säädöksen mukaan ilman puutuotteita noin 23,5 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa ja puutuotteiden kanssa noin 29,4 miljoonaa tonnia.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) mukaan nyt asetettu vertailutaso vastaa suuruusluokaltaan Suomen maankäyttösektorin nielua viimeisen kymmenen vuoden ajalta.

"Kokonaisuutena lulucf-asetus ja sen sisältämä vertailutasolaskelmaan perustuva lähestymistapa on kuitenkin Suomen kannalta ongelmallinen. Erityisen ongelmallisia ovat malliin sisältyvät laskentasäännöt, joiden mukaan metsien nieluista huomioidaan laskennassa vain murto-osa”, Leppä sanoo ministeriön tiedotteessa.

Metsien hiilinielun vertailutaso perustuu asetuksen mukaisiin laskentasääntöihin, mutta se ei ole Suomen, eikä minkään muunkaan jäsenmaan osalta metsien hiilinielutavoite eikä ennuste.

Vertailutasoluku on laskennallinen arvio metsien hiilinieluista vuosille 2021–2025 olettaen, että tuolloin noudatetaan samoja kestävän metsänhoidon käytäntöjä kuin kaudella 2000–2009.

Jotta vuosien 2021–2025 inventaariotietoihin perustuvaa hiilinielulukua voidaan aikanaan verrata vertailutasoon, vertailutasolaskelmissa on pyritty käyttämään mahdollisimman samanlaisia laskentaperusteita kuin nykyisissä inventaarioissa.

Kasvihuonekaasuinventaarion menetelmät kehittyvät kuitenkin koko ajan, joten on todennäköistä, että vertailutasolaskelmiin tullaan vielä tulevina vuosina tekemään useita teknisiä korjauksia. Suomen vertailuluku tulee siten suurella todennäköisyydellä vielä muuttumaan tulevaisuudessa, maa- ja metsätalousministeriön tiedotteessa todetaan.

Myös koko lulucf-asetus tulee muuttumaan tulevaisuudessa. Komissio on ilmoittanut, että se tulee antamaan kesäkuuhun 2021 mennessä uuden ehdotuksensa lulucf-asetuksesta, osana laajempaa EU:n ilmastotavoitteen nostoon liittyvää lakikokonaisuutta.

Ministeri Leppä korostaa, että Suomi aikoo vastaisuudessakin pitää huolta metsiensä kasvukunnosta ja edistää samalla fossiilisten raaka-aineiden käyttöä korvaavaa biotaloutta.

"Olemme myös sitoutuneet kunnianhimoiseen päästöjen vähentämiseen, ja tavoitteenamme on ylläpitää ja vahvistaa nieluja edelleen aktiivisen ja kestävän maankäytön ja metsienhoidon avulla."

Tätä varten on hänen mukaansa hallitusohjelman mukaisesti käynnistetty laaja, koko maankäyttösektorin kattava toimenpidekokonaisuus.

Leppä vakuuttaa, että hallitus tekee töitä eurooppalaisen laskentatavan muuttamiseksi luonnontiedettä vastaavaksi, jotta nielut ja niiden eteen tehty työ tulevat tulevaisuudessa huomioiduiksi.

"Ei voi olla niin, että Suomen jo nyt huomattavia nieluja vaaditaan vain kasvatettavan, mutta niitä ei lasketa kokonaisuudessaan mukaan”, hän arvostelee.

Katso uusin video
Lue lisää

Villisikajahtiin on hiivittävä kuin salaa – pimeässä toimiviin erikoisvarusteisiin uppoaa metsästäjältä pitkä penni

Karjatilat mielivallan uhreina

"Epäreilusti toimivien kannattaa olla huolissaan" – näin ministeri Leppä vastaa Lidlin avoimeen kirjeeseen

"Tämä tuskin on se tulevaisuus, jota toivomme" – Lidl lähestyy ministeri Jari Leppää elintarvikelain uudistuksen johdosta