Metsä

Euroopan parlamentista ei löydy ymmärrystä Suomen metsäiselle erityisasemalle – komissio on perumassa Suomelle luvattua nieluhelpotusta

Metsäisen maan nielujousto on Suomelle tärkeä työkalu ilmastotavoitteisiin pääsemisessä ja laskennallisten päästöjen kompensoimisessa.
Johannes Wiehn
Hiilinielujen kehitykseen vaikuttavat muun muassa tulevien vuosien hakkuiden kehitys.

Suomen erityiskohtelua metsäisenä maana olisi Euroopan komission mukaan rajoitettava nykyisestä.

Suomi sai maankäytön ja metsätalouden päästöjä sekä nieluja määrittelevissä lulucf-asetuksen neuvotteluissa kolme vuotta sitten metsäisenä maana kymmenen miljoonan hiilidioksiditonnin erityisjouston, jota on mahdollista käyttää päästövähennyksiin.

Komission hiljattain julkaisema säädös ei kuitenkaan vastaa Suomen odotuksia erityisjoustosta. Komission mukaan nieluhelpotusta voi käyttää ainoastaan metsämaan päästöjen kompensointiin, kun taas Suomen mukaan sitä tulisi voida hyödyntää kaikissa maankäyttöluokissa.

Säädös haittaisi Suomen päästövähennystoimenpiteitä. Komissio rajaisi, että Suomi ei voisi kompensoida esimerkiksi metsäkadon päästöjä sille luvatulla nielujoustolla.

Asiaa käsitellään nyt jäsenmaiden neuvostossa ja EU-parlamentissa.

Europarlamentaarikko Nils Torvalds (r.) on johtanut vastalausetta komission säädöstä vastaan. Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta ei kuitenkaan kannattanut Torvaldsin vastalausetta, vaan se kaatui keskiviikkona.

Valiokunnan mukaan Suomen ei tulisi saada metsäisen maan nieluhelpotusta.

"Äänestys meni meidän kannalta huonosti, koska isot maat ovat sitä vastaan. Nyt toivo on neuvoston käsittelyssä", Torvalds kertoo.

Suomi ei voisi komission säädöksen perusteella käyttää metsien hiilinielujaan päästölaskelmissa sen toivomalla tavalla.

"Aikaisemmissa neuvotteluissa Eurooppa-neuvosto on tehnyt selväksi, että Suomi voi hyödyntää säännöksiä kaikille maaluokille. Komissio rikkoo nyt toimivaltuuksiaan vaatimalla muutosta."

Torvalds toteaa, että parlamentin keskustelulla valmistaudutaan tulevaan metsäkeskusteluun. Komissio julkaisee keväällä tai kesällä ehdotuksensa lulucf-asetuksesta, joka laitetaan uusien ilmastolakien myötä remonttiin.

Suomelle tärkeää ilmastokeskustelussa on ollut se, että metsien käytöstä ei syntyisi mittavia laskennallisia päästöjä. Kolmen vuoden takaisissa neuvotteluissa vaikein asia koski metsien käytön intensiteettiä eli tehokkuutta, jolla hakkuiden määrää verrataan niiden kasvuun.

"Samat asiat tulevat eteen kuin viimeksikin. Edellisessä vaiheessa hiilinielun vertailutaso määriteltiin onnettomalla tavalla, ja nyt pitäisi pyrkiä, että se määriteltäisiin tieteellisellä tavalla eikä emotionaalisesti", Torvalds kertoo.

MT:n tietojen mukaan Suomi on pyytänyt neuvoston oikeudellisilta palveluilta lausunnon hiilinielujen käytöstä päästövähennyksiin.

"Ei tämä Suomea kaada, mutta ongelmaksi tulee se, että sovitusta asiasta ei pidetä kiinni. Se on äärimmäisen huono asia. Jos neuvottelutulokseen ei voi luottaa, niin mitä siitä tulee?" Torvalds kyseenalaistaa.

Lulucf-laskentamallilla Euroopan komissio seuraa, millaisia päästöjä maankäyttösektorilta muodostuu EU-jäsenmaissa.

Jokaisen jäsenmaan on pitänyt valmistella oma hiilinielun vertailutasolaskelma, jota vasten tulevien vuosien hiilinielujen todellista kehitystä verrataan. Laskelmilla mallinnetaan tilannetta, jossa metsätalous jatkuisi samanlaisena kuin vuonna 2000-luvulla.

Suomelle luvatulla erityisjoustolla voidaan kuitenkin paikata toteutuneen hiilinielun ja komission laskennallisen vertailutason välistä kuilua. Kymmenen miljoonan jousto on jaettavissa kymmenelle vuodelle.

Vaikka vertailutaso ei itsessään vaikuta hakkuiden määrään, luku on tärkeä Suomen ilmastovelvoitteiden suunnittelun kannalta. Jos jäsenmaan lulucf-sektori on laskennallinen päästö, maan tulee korvata aiheutuva päästö joko taakanjakosektorilta tai hankkimalla nieluyksiköitä toiselta jäsenvaltiolta.

Lue myös:

Komissio julkaisi metsien hiilinielun vertailutason – ”Ei voi olla niin, että nieluja ei huomioida kokonaisuudessaan”, ministeri Jari Leppä arvostelee

Katso uusin video: Näin klapi kuplii, kun se on tarpeeksi kuiva
Lue lisää

Mynämäki peittoaa Helsingin

Ilmastopaneeli: Hiilinielua kasvatettava reippaasti, mikä vaatii hakkuiden hillintää ja rajoituksia turvemailla – "Yhden puukuution arvo Suomen taloudelle on 230 euroa", kommentoi MTK:n Marttila

"Mittava metsänielumme voitaisiin laskea päästölähteeksi vastoin tosiasioita", laskennalliset päästöt tulisivat Suomelle kalliiksi

Suomi sai neuvostossa metsien käyttöön joustovaraa – EU:n jäsenmaat tukivat Suomelle luvattua nieluhelpotusta lulucf-laskennoissa