Metsä

Liito-oravan riittävää suojelua harjoitellaan hakkuukohteilla

Lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä.
Kari Salonen
Metsäkeskuksen neuvoja Riikka Otsamo ja metsänomistaja Mika Hämäläinen seurasivat liito-orava -kohteen hakkuita keskiviikkona Hämeenkoskella.

Pääasiassa hämärässä liikkuva liito-orava on myyttinen eläinlaji, jonka levinneisyysalueen länsiraja riipaisee Suomea. Liito-orava nauttii luonnonsuojelulain tuomaa suojaa, eikä sen lisääntymis- ja levähdyspaikkoja saa tuhota tai heikentää.

Levinneisyysalueen rajalla elävien lajien tapaan liito-orava on herkkä muutoksille. Luonnonsuojelijoiden mukaan liito-oravan kanta on taantunut ja syynä siihen pidetään metsien pirstoutumista.

Liito-oravien elintavat takaavat, että vain harvat ovat eläimiä nähneet. Osin siksi myös liito-oravien määrän tarkka laskeminen on osoittautunut vaikeaksi.

Vaikka liito-oravien lukumäärän arvellaan laskeneen 1950-luvulta lähtien, kovin harvinainen laji ei vieläkään ole. Suomessa elää arviolta 70 000–140 000 liito-oravanaarasta.

EU:n alueella liito-oravia on Suomen lisäksi vain Virossa. Maa jakaa Suomen kanssa liito-oravan suojeluvastuun. Suojelussa lähtökohtana on säilyttää lajin lisääntymis- ja levähdyspaikat.

Käytännössä se tarkoittaa, että hakkuissa liito-oravan käyttöön on jätettävä riittävästi puustoa. Sen lisääntymis- ja levähdyspaikka muuttuu käyttökelvottomaksi, jos hakkuu tuhoaa kyseisen kohteen kulkuyhteydet.

Lisääntymis- ja levähdyspaikan heikentämistä voi olla esimerkiksi suojaa ja ravintoa tarjoavien puiden kaataminen pesäpuun ympäriltä, ruokailupuihin vievien kulkuyhteyksien katkaiseminen tai ruokailupuiden kaataminen.

Tarkkaa tietoa jätettävien puiden määrästä ei ole kirjattu luonnonsuojelulakiin. Tarvittavien puiden määrän voikin olettaa vaihtelevan tapauskohtaisesti.

Liito-oravien auttamiseksi on perustettu Metsähallitus Luontopalveluiden vetämä Life-hanke, jossa on mukana 18 organisaatiota Suomesta ja Virosta. Siihen liittyen metsäkeskus valmistelee parhaillaan liito-oravalle sopivia leimikkoja yksityisille metsätiloille.

Kyseisissä hakkuissa säilytetään liito-oravien pesäpuita, ravintopuita ja puustoisia kulkuyhteyksiä elinympäristöltä toiselle.

"Metsiä on voitava hyödyntää liito-oravasta huolimatta. Tällä hankkeella haemme selkeitä ohjeita, joiden mukaan liito-oravametsiköitä voidaan käsitellä", kertoo luonnonhoidon asiakasneuvoja Riikka Otsamo metsäkeskuksesta.

Otsamon mukaan metsätaloudessa on mahdollista huomioida liito-oravan elinympäristöt monella eri tavalla. Suunnitelmissa otetaan huomioon myös maanomistajan tavoitteet.

Liito-oravan elinpiiri tarkoittaa aluetta, jolla yksilö viettää koko elämänsä. Se sisältää tavallisesti useita lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, jotka ovat siis luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja.

Elinpiiriin kuuluu myös haavasta ja muista lehtipuista koostuvia ruokailualueita sekä kulkuyhteyksiä pesäpuiden, ruokailualueiden ja muiden elinpiirien välillä.

Liito-oravanaaraan elinpiiri on keskimäärin noin kahdeksan hehtaaria ja uroksen noin 60 hehtaaria.

Metsänomistajalle aiheutuu liito-oravan suojelusta väistämättä kustannuksia. Osa kohteista on kuitenkin sellaisia, että ne soveltuvat Metso-suojeluun. Sellaisia kohteita voivat olla esimerkiksi liito-oravan suosimat purojen varret.

Metsäkeskuksen hankkeessa on 28 harjoituskohdetta ja osa niistäkin tullaan hakkuiden sijasta suojelemaan. Tietoa käsittelyn onnistumisista saadaan lähivuodet kattavalla seurannalla.

Leimikkosuunnitelmia ovat olleet kehittämässä metsäkeskuksen ja Metsähallituksen lisäksi MTK, Suomen Luonnonsuojeluliitto ja ely-keskukset.

Metsänomistaja voi tarkistaa omalla metsätilallaan sijaitsevat liito-oravahavainnot metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelusta. Palvelusta löytyy myös tieto, mikäli lähistöllä pesivän liito-oravan elinpiiri ulottuu oman metsätilan alueelle.

Katso uusin video: Vaellan-kevytmoottorikelkan voi purkaa pieniin osiin – ja muuntaa halutessaan mönkijäksi
Lue lisää

Järkyttävä yö Hämeenkoskella – 13 hiehoa kuoli salamaniskuun

Kokkola houkuttelee alueelle akkutehdasta tarjoamalla valmista tonttia – ”Ei ensimmäistäkään liituria!” iloitsee kaupungin suunnittelupäällikkö

”Lahopuita ei voi jättää harvennuksissa, sillä vuosien kuluessa juuri noihin puihin liito-oravat pesivät ja estävät hakkuut myöhemmin” – liito-oravan tiukka suojelu jakaa mielipiteitä

Liito-oravan suojelua tehostetaan liki 9 miljoonan euron hankkeella – 10 yksilöä sai seurantapannat Espoossa