Metsä

Suojeltu metsä ei ole perintöveropommi: "Verohallinnon ohjearvo hehtaarille on niin pieni, ettei vastaa edes metsämaan arvoa"

Verottaja kohtelee helläkätisesti niitä, jotka perivät suojellun metsän.
Rami Marjamäki
Antti Pajula kertoo yllättyneensä itsekin 50 euron ohjearvosta hehtaarille. "Pidän käytäntöä yllättävänä ja metsänomistajan kannalta edullisena."

Mitä käy, jos sattuu perimään kohteen, joka on suojeltu määräajaksi Metso-ohjelmassa? Voiko uusi metsänomistaja joutua verotuksen takia taloudellisiin vaikeuksiin, asiaa pohdiskellut MT:n lukija kysyy.

Suojellun metsän perimisestä koituu perintöveroa, mutta määrä on maltillinen, ylitarkastaja Kari Pilhjerta Verohallinnosta ja metsätilarakenteen johtava asiantuntija Antti Pajula Suomen metsäkeskuksesta kertovat.

Joskus voi käydä jopa niin, että metsän perinyt selviää verotuksellisesti yllättävän vähällä.

Yksityiset metsänomistajat voivat tarjota metsiään suojelukohteeksi kahta eri reittiä. Korvaus maksetaan joko ely-keskuksen tai metsäkeskuksen kautta.

Elykeskus pyrkii tekemään pysyviä suojelusopimuksia. Aikaisemmin sen kautta tehtiin myös määräaikaisia 20 vuoden sopimuksia.

Metsäkeskuksen kautta kohteiden suojelusta voidaan maksaa ympäristötukea kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Tuki kuuluu kestävän metsätalouden rahoituksen piiriin.

"Jos metsänomistaja on suojellut metsänsä pysyvästi ja suojeltu alue on lohkottu häneltä pois, tapaus on selvä: perintöveroa ei tule, koska suojeltu kohde on vaihtanut omistajaa jo ennen perintötilannetta", Pajula sanoo.

Sen sijaan niissä tapauksissa, joissa määräaikaisesti suojeltu metsä tai maapohja, jolla on pysyvästi suojeltua puustoa, vaihtaa omistajaa, perijä voi joutua tilanteeseen, jossa ei pysty hakkaamaan puustoa välittömästi tai lainkaan mutta joutuu silti maksamaan kohteesta perintöveroa.

Verohallinnon Pilhjerta kertoo, että perintöverotuksessa omaisuus arvostetaan vainajan kuolinhetken mukaiseen käypään arvoon.

Mikä se sitten on määräaikaisesti suojellun metsän tapauksessa?

Pilhjerta tukeutuu Verohallinnon verkkosivuilta löytyvään ohjeeseen Varojen arvostaminen perintö- ja lahjaverotuksessa. Siinä todetaan, että luonnonsuojelulain nojalla perustettujen suojelualueiden arvoksi voidaan katsoa 50 euroa hehtaarilta, jos tarkempi tieto puuttuu. Arvo on sama kuin mitä käytetään jouto- ja kitumaan arvottamisessa.

Tätä samaa suojelumetsähehtaarin arvoa siis sovelletaan siitä riippumatta, onko perittävä metsä suojeltu kymmenen tai 20 vuoden määräajaksi tai onko kyseessä suojellun maapohjan periminen.

Metsäkeskuksen Pajula kertoo yllättyneensä 50 euron ohjearvosta hehtaarille.

"Se on niin pieni, ettei vastaa edes metsämaan arvoa. Pidän tätä käytäntöä yllättävänä ja metsänomistajan kannalta edullisena."

Verottajan käypä arvo metsämaalle on normaalisti tuhansia euroja – laskennalliset arvot vaihtelevat Uudenmaan 5 400 eurosta Lapin 1 200 euroon hehtaaria kohden.

Pajula huomauttaa, että ympäristötukikohteet ovat usein sen luontoisia, että ympäristötuen nostaminen johtaa joskus pitkällä aikavälillä parempiin tuloihin kuin metsätalouden harjoittaminen kohteella. Esimerkiksi kohteiden uudistaminen voi olla todella hankalaa.

"Jos metsä on suojeltu, uusi omistaja saa sen melkein ilman perintöveroa, ja lisäksi hän voi saada uutta ympäristötukea edellisen sopimuskauden päätyttyä", Pajula miettii.

Korvaukset metsän määräaikaisesta suojelusta maksetaan aina sopimuskauden alussa, ja tehdyt sopimukset sitovat jatkajaa.

Uusi metsänomistaja voi kuitenkin irtisanoa ympäristötukisopimuksen kuuden kuukauden kuluessa perimisestä. Jos metsänomistaja tekee niin, hänen on palautettava edellisen metsänomistajan saamasta korvauksesta osuus, joka vastaa jäljellä olevaa sopimuskautta.

Kukaan ei yleensä peri hehtaaritolkulla suojeltua metsää.

Pajula kertoo, että ympäristötukikohteet ovat tavallisesti pienialaisia. Metsäkeskuksen kriteerien mukaan niitä tulisi olla kiinteistöä ja elinympäristötyyppiä kohti korkeintaan viisi hehtaaria.

"Yleensä elykeskuksen kautta suojellut kohteet ovat pinta-alaltaan suurempia. Niillä pyritään vähintään neljän hehtaarin kokoon, ellei alue sitten rajaudu jo aikaisemmin suojeltuun alueeseen", Pajula kertoo.

Erilaisia tapoja suojella omaa metsää

  • Pysyvä suojelu. Metsänomistaja suojelee metsän pysyvästi ely-keskuksen kautta. Hän saa verovapaat korvaukset puustosta ja maapohjasta. Suojeltava osuus lohkotaan pois metsätilasta valtion omistukseen.
  • Puuston pysyvä suojelu. Puusto suojellaan ely-keskuksen kautta pysyvästi. Metsänomistaja saa verovapaan korvauksen puustosta mutta maapohja jää hänen omistukseensa. Tähän menettelyyn voidaan päätyä esimerkiksi sertifiointi- tai metsästyssyistä.
  • 20 vuoden määräaikainen suojelu. Ely-keskukset tekivät aikoinaan näitä sopimuksia, mutta nyt ne ovat käyneet harvinaisiksi. Saatu korvaus oli verovapaata tuloa.
  • Kymmenen vuoden määräaikainen suojelu. Metsänomistaja tekee kohteesta ympäristötukisopimuksen metsäkeskuksen kanssa. Saatava tuki on kemeratukea eli metsätalouden veronalaista pääomatuloa.
Katso uusin video: Vaellan-kevytmoottorikelkan voi purkaa pieniin osiin – ja muuntaa halutessaan mönkijäksi
Lue lisää

Miten metsätulot ilmoitetaan, jos omistaa metsää ulkomailta?

Metsätilan luovutusvoiton verotuksesta

Ulkomailla asuvankin ilmoitettava metsätulot

Metsäklinikka: Metsälahjavähennyksessä piilee sudenkuoppa – Ajoita puukauppa tarkasti