Metsä

Onko puutalo sittenkin pahis? Selvitys: Hakkuiden huomioiminen voi kääntää hiililaskelmat päälaelleen

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa hiilikädenjäljen eli positiivisten ympäristövaikutusten laskennasta tulisi pakollista.
Jarkko Sirkiä
Hakkuut vaikuttavat metsän kykyyn sitoa hiiltä. Vaikutusta tulevaisuuden hiilensidontaan ei usein oteta huomioon ympäristövaikutusta laskettaessa.

Puutuotteisiin sitoutuu hiiltä ja ne toimivat pitkäaikaisina hiilivarastoina. Vaikutusten laskennassa ei kuitenkaan nykyisin oteta huomioon hakkuita, jotka vähentävät metsän hiilinielua. Jos hiilivelka otetaan huomioon, voivat puutalon ilmastovaikutukset olla jopa betonitaloa isommat.

Gaia Consulting oy:n Rakennusteollisuus RT:lle tekemässä selvityksessä tarkasteltiin rakennusten hiilikädenjäljen laskentaa ja siihen liittyviä haasteita. Etenkin puutuotteiden hiilivarastojen esittäminen hiilikädenjälkenä ja yleisenä ilmastohyötynä vaatii selvityksen mukaan tarkastelua.

Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan tuotteen elinkaaren aikana syntyviä päästöjä. Hiilikädenjälki puolestaan tarkoittaa elinkaaren aikaa syntyviä positiivisia ilmastovaikutuksia, kuten hiilen sitoutumista tuotteeseen.

Ilmastovaikutusten laskeminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Selvityksessä otettiin ensimmäistä kertaa huomioon puun korjuun aiheuttamat muutokset metsän hiilinielussa rakennuksen kokonaishiilijalanjäljen laskennassa. Tulosten perusteella puurakennuksen kokonaishiilijalanjälki voi pitkällä aikavälillä olla betonirakennusta isompi.

Tällä hetkellä myöskään hiilikädenjäljen eli positiivisten vaikutusten laskennassa ei oteta huomioon rakentamiseen tarvittavan puun vaikutuksia metsien hiilivarastoihin. Kun hakkuiden vaikutus huomioidaan, voi hiilikädenjälki kääntyä negatiiviseksi. Tällöin puurakennuksen hiilivarasto ei riitä kompensoimaan metsän hakkuussa menetettyä hiilinielua.

Ympäristöministeriö esittää hiilikädenjäljen ottamista osaksi maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta. Sen raportoiminen olisi tulevaisuudessa pakollista.

Rakennuksen hiilikädenjäljeksi laskettaisiin ne positiiviset ilmastovaikutukset, joita ei syntyisi ilman rakennushanketta. Sellaisia olisivat esimerkiksi elinkaaren aikana tuotettu uusiutuva energia, rakennusmateriaalin kierrätys ja pitkäaikaiset hiilivarastot esimerkiksi puurakenteissa.

Hiilensidonnan kannalta on järkevämpää käyttää puuta pitkäaikaisiin kohteisiin kuten rakennuksiin, jolloin hiili vapautuu ilmakehään vasta pitkän ajan kuluttua.

”Ilman lisäanalyysejä rakennusten hiilikädenjälki saattaa lyhyellä aikavälillä johtaa virheellisiin johtopäätöksiin Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisen osalta. Lisäksi hiilikädenjäljen hyödyntäminen muun muassa vapaaehtoisissa julkisen rakentamisen hankintakriteereissä voi pahimmillaan ohjata rakentamista ilmastotavoitteiden kannalta väärään suuntaan”, Rakennusteollisuus RT:n ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen sanoo.

Katso uusin video: Kaikkia keinoja kokeillut metsänomistaja kehitti oman hirvenkarkotusliemen
Lue lisää

Luke selvitti broilerin- ja sianlihan jalanjäljet

Kunnat suhtautuvat puurakentamiseen myönteisesti – osuus kaikesta uudisrakentamisesta halutaan nostaa 45 prosenttiin

Väitteitä

Tutkimus: "Puisesta kerrostaloasunnosta ollaan valmiita maksamaan kymmenen prosenttia tavallista enemmän Helsingissä