Metsä

Suomen vesistöt ovat tummuneet viimeisen 30 vuoden aikana – tuore tutkimus epäilee syyksi maataloutta ja metsien ojitusta

Tutkimuksen mukaan vesistön laatu oli muuttunut, jos lähialueella oli maataloutta tai runsaasti metsäojia.
Jarkko Sirkiä
Veden tummuminen esimerkiksi vähentää selkärangattomien eläinten ja vesikasvien määrää.

Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten järvien vesi on muuttunut väriltään tummemmaksi ja näkösyvyys on heikentynyt viimeisen 30 vuoden aikana. Tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että vedenlaadun muutosten taustalla on metsäojien ja maatalouden huuhtoumat.

Tutkimuksessa tarkasteltiin yli 400 järven tietoja, joiden perusteella vesistöjen värin havaittiin tummuneen ja näkösyvyyden heikentyneen. Syitä vedenlaadun muutokseen etsittiin maankäytöstä 2,5 kilometrin säteellä järvestä. Tutkimuksessa havaittiin, että veden laatu oli muuttunut, jos alueella oli maataloutta tai runsaasti metsäojia.

"Enimmillään 2,5 kilometrin säteellä järvestä saattoi olla yli 300 kilometriä metsäojaa. Ojat voivat vaikuttaa vesistöjen tilaan enemmän kun aikaisemmin on ajateltu", kertoo Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) tutkijatohtori Sari Holopainen.

Ojien kautta järviin pääsee valumaan aiempaa enemmän orgaanista ainesta ja ravinteita. Suomessa on menneinä vuosikymmeninä toteutettu runsaasti metsäojituksia, joilla yritettiin parantaa metsän kasvua ja muuttaa suota metsämaaksi. Aikaisemmat selvitykset ovat osoittaneet, että noin 10–20 prosenttia soiden ojituksista on ollut turhia.

Veden tummumisen on todettu esimerkiksi vähentävän selkärangattomien eläinten ja vesikasvien määrää. Järvien vesikemian muutokset todettiin kohteilla, jotka ovat osa kansallista vesilintuseurantaa. Seurantaa on toteutettu vuosina 2020–2021 sadoilla kohteilla, joiden vesilintutilanteesta on myös vanhaa laskentatietoa 1980-luvulta.

"Sekä veden värin tummuminen ja toisaalta vesilintujen väheneminen on ollut voimakkaampaa rehevillä järvillä ja seuraavana aiommekin selvittää, onko veden värin muutoksilla ja sorsakannan uhanalaistumisella yhteyttä", kertoo Luomuksen yli-intendentti Aleksi Lehikoinen.

Luonnontieteellinen keskusmuseo on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansankokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.

Katso uusin video: Kannattaako pienpuut katkoa kuiduksi vai kasata kaikki energiapinoon?
Lue lisää

Minun monimuotoisuustekoni

Turvemailta saadaan puuta, vaikka kunnostusojituksia vähennettäisiin

Uhanalaisten lajien metsästys ei ole kestävää

Uhanalaisluokitus joustamaton metsästyssääntelyyn