Metsänhoidon suosituksiin tulossa paljon uutta – muun muassa hoitamattomat metsät saavat omat harvennusohjeensa
Lähivuosina metsänhoidon suosituksia täydennetään myös karujen maiden kuusikoiden kasvatus- ja käsittelyohjeilla sekä käytännön esimerkeillä.
Metsänhoidon suositukset täydentyvät lähivuosina hoitamattomien tai puutteellisesti hoidettujen talousmetsien harvennusohjeilla. Kuva: Rami MarjamäkiMetsänhoidon suositukset ovat jo vuosikymmenten ajan olleet monelle metsäammattilaiselle ja metsänomistajalle tärkeä ohjenuora.
Viime vuosina suosituksia on täydennetty muun muassa sekametsän kasvattamisen ja ilmastokestävän metsänhoidon ohjeilla. Tuorein lisäys on Ilmatieteen laitoksen tuottama lämpösummakartta.
Vuoden 2026 alussa suosituksiin lisätään metsänomistajan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä metsätilan omistajanvaihdoksesta kertovat osiot, kertoo Tapion metsänhoidon suositusten koordinaattori Kalle Vanhatalo.
Lähivuosina suosituksiin on tulossa myös useita metsänhoitoon liittyviä täydennyksiä.
Näitä ovat esimerkiksi ojitettujen turvemaiden metsänuudistamisen vaihtoehdot, karujen maiden kuusikoiden kasvatus ja käsittely sekä hoitamattomien tai puutteellisesti hoidettujen talousmetsien harvennukset.
”Ainespuun hakkuukertymä ja -tulot pienenevät sen mukaan mitä suurempi on lehtipuuston osuus.”
Metsänhoidon suunnittelussa kaikki lähtee siitä, että metsänomistaja tutustuu omaisuuteensa ja siihen, mitä metsältään haluaa.
Ammattilaisilta kannattaa pyytää apua matalalla kynnyksellä. Myös sähköiset palvelut, kuten metsään.fi, ovat suureksi avuksi metsän kehityksen seurannassa.
Vanhatalo esitteli metsänhoidon suosituksia Tapion joulukuussa järjestämässä webinaarissa, joka käsitteli metsien kasvun ja elinvoimaisuuden vahvistamista metsänhoidon keinoin.
Metsien kasvun lisääminen paitsi tehostaa hiilensidontaa on myös metsänomistajalle taloudellisesti kannattavaa.
”Eniten kannattaa kiinnittää huomiota niihin kohteisiin, joissa kasvupotentiaali on suurin”, Vanhatalo neuvoo.
Käytännön keinoja kasvun lisäämiseen ovat muun muassa lannoittaminen, metsän nykyistä tiheämpänä kasvattaminen sekä oikea-aikainen taimikonhoito ja harvennukset.
Tapio päivitti harvennusmallit reilu vuosi sitten. Vanhatalo huomauttaa, että suositukset ovat talousperusteisia.
”Jos metsänomistaja painottaa vaikka hiilivarastoja tai peitteisyyttä, niin silloin kiertoajat voivat olla pidempiäkin.”
Oikean puulajin valinta on ratkaisevaa sekä metsän kasvulle että tuhonkestävyydelle. Etenkin kuusi tulee olemaan vaikeuksissa muuttuvassa ilmastossa.
Puulajivalikoiman monipuolistamisessa haasteena ovat muun muassa hirvituhot sekä vähemmän käytettyjen puulajien raaka-ainemarkkinoiden epävarmuus.
Lehtipuiden ja etenkin koivukuitupuun osuus tulee kuitenkin mitä todennäköisimmin kasvamaan seuraavaan vuosisataan mennessä. Tällä on Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Jari Miinan mukaan myös tuntuvia taloudellisia vaikutuksia.
”Ainespuun hakkuukertymä ja -tulot pienenevät sen mukaan mitä suurempi on lehtipuuston osuus.”
Sekapuuston kasvatus lyhentää myös kiertoaikoja, mikä alentaa kokonaiskasvua ja puuston hiilensidontaa.
Metsänomistajien päätöksiä ohjaavat omien tavoitteiden lisäksi myös suositukset, poliittiset päätökset ja taloudelliset kannustimet.
Siksi valtio julkisti kesällä laajan metsien kasvuun ja hiilinielujen vahvistamiseen tähtäävän toimenpidepaketin. Tavoitteena on niin Suomen kuin EU-tason ilmastotavoitteiden saavuttaminen.
Kasvupaketin toimenpiteisiin sisältyy muun muassa metsälannoitusten, kiertoajan pidentämisen ja puuston tiheämpänä kasvattamisen edistäminen.
Viimeisin edellyttää muutoksia metsälainsäädäntöön. Jatkossa metsänomistajan tulee tehdä taimikon perustamisilmoitus tai taimettumisilmoitus eri-ikäisenä kasvatettavan metsän hakkuun jälkeen.
Lakimuutoksia valmistelevan työryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi elokuuhun 2026 mennessä.
Metsänhoidon suositukset
Esittelevät kestävän metsänhoidon vaihtoehtoja ja parhaita käytäntöjä.
Perustuvat tutkimustietoon ja käytännön kokemuksesta saatuun osaamiseen.
Sisältö on laadittu yhteistyössä metsä-, ympäristö- ja ilmastoalan tutkijoiden, asiantuntijoiden ja tiedon käyttäjien kanssa.
Työtä koordinoi Tapio oy maa- ja metsätalousministeriön tilauksesta.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

- Osaston luetuimmat





