Metsä

Metsätilojen hintojen nousu oli viime vuonna kovinta Lapissa

Suuret tilat päätyvät ammattimaisille ostajille. Ammattimaisten ostajien osuus kaupoista oli viime vuonna suurin Väli-Suomessa.
Jaana Kankaanpää
Vuonna 2021 Suomessa solmittiin 1953 julkisessa myynnissä ollutta yli 10 hehtaarin metsäkiinteistökauppaa, kertoo Suomen Sijoitusmetsät Oy.

Metsätilojen hinnat nousivat vuonna 2021 ennätyksellisen paljon. Koko maan osalta metsätilojen markkinahintaindeksi nousi 10,8 prosenttia, kertoo metsäkiinteistömarkkinoilla toimiva Suomen Sijoitusmetsät Oy.

"Eniten hintataso nousi Lapissa, 12,5 prosenttia, ja vähiten Etelä-Suomessa. Etelä-Suomessakin yllettiin yli 10 prosentin nousuun", Suomen Sijoitusmetsien hallituksen puheenjohtaja Mika Venho.

Yhtiön mukaan myytyjen tilojen määrä säilyi samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna, sillä kauppoja tehtiin prosentti enemmän kuin vuonna 2020. Tilojen markkina-arvolla mitattuna kasvua oli kahdeksan prosenttia.

"Kauppojen määrä väheni Etelä- ja Pohjois-Suomessa mutta kasvoi Väli-Suomessa ja Lapissa. Keskimääräisen kaupan kohteena olleen metsätilan koko laski 8 prosenttia 31,7 hehtaariin. Keskimääräisen tilan arvo oli 120 000 euroa, 7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020. Myytyjen metsäkiinteistöjen tilakoko pienentyi erityisesti Pohjois-Suomessa", Venho sanoo.

Suomen Sijoitusmetsien mukaan vuonna 2021 Suomessa solmittiin 1953 julkisessa myynnissä ollutta yli 10 hehtaarin metsäkiinteistökauppaa. Tilakauppojen markkina-arvo oli 234,7 miljoonaa euroa, ja ne kattoivat 62 000 hehtaaria. Tiedot ilmenevät Suomen Sijoitusmetsät Oy:n keräämistä, metsätilakauppojen määrää kuvaavista tilastoista.

"Suuralueittain eniten kauppaa tehtiin Väli-Suomessa eli Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa. Väli-Suomen alueella tehdyt kaupat vastasivat 45 prosenttia Manner-Suomen kauppamäärästä ja 47 prosenttia kauppojen markkina-arvosta", sanoo Venho.

Vuoteen 2020 verrattuna metsätilakauppojen painopiste siirtyi markkina-arvolla mitaten Etelä-Savosta Keski-Suomeen, Pohjois-Karjalaan sekä Pohjois-Savon pohjoisosiin.

Julkisten kauppojen kohteena olleista metsätiloista 31 prosenttia päätyi ammattimaisten ostajien haltuun. Tämä vastasi 45 prosenttia kauppasummasta. Venhon mukaan ammattimaiset ostajat tekevät kauppaa keskimäärin suuremmista tiloista. Pienemmissä, alle 20 hehtaarin tiloissa ammattimaisten ostajien osuus tilakaupoista oli 11 prosenttia. Alle 20 hehtaarin tilat muodostivat 43 prosenttia kaikista julkisista kaupoista.

Ammattimaisten ostajien osuus oli suurin Väli-Suomessa, 37 prosenttia tilojen määrästä ja 51 prosenttia kauppojen arvosta.

Venho arvioi, että tuntuvasta hintojen noususta huolimatta näköpiirissä ei ole, että metsäkiinteistöjen hinnat lähtisivät laskuun.

"Markkinoilla oleva inflaatiopelko lisännee metsän ja muiden reaaliomaisuusluokkien suosiota sijoitusvaihtoehtona myös vuonna 2022", Venho sanoo.

Suomen Sijoitusmetsät arvioi, että metsäkiinteistömarkkinoille sijoitettava raha ohjautuu tänä vuonna pääasiassa rahastojen kautta.

Katso uusin video: Kannattaako pienpuut katkoa kuiduksi vai kasata kaikki energiapinoon?
Lue lisää

Metsätilojen hinnat nousivat viime vuonna ennätyksellisesti

Metsät ja metsävalta pidettävä Suomessa

Metsärahastot iskivät silmänsä tuulivoimaan, sopimuksissa sitoudutaan maan käyttöön helposti jopa 50 vuodeksi – ”Mietin millainen maailma silloin on"

Rahastot haalivat lisää metsää syksyllä, isoimman potin hankki OP:n rahasto