Talven rästit odottavat pakkasta ja lunta
Hakkuukoneenkuljettaja Hannu Mustalahti harvensi vanhaa ojituskohdetta perjantaina Porvoon ja Loviisan välillä Karhujärven tien varressa. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoLOVIISA (MT)
Hakkuukoneenkuljettaja Hannu Mustalahti korjasi puuta Stora Ensolle perjantaina Porvoon ja Loviisan välillä Karhujärven tien varressa. Ajokonetta pyöritti Roy Nygård.
Vesisade oli täyttänyt ojat ja pehmentänyt turvemaata pari päivää. Sääennuste lupasi kuitenkin parempaa.
”Kun pakkanen taas kiristyy, päästään myös leimikon pehmeimpiin kohtiin. Tarkoitus on, että kaikki saataisiin korjattua kerralla”, Mustalahti kertoi.
Stora Enson operaatiopäällikkö Antti Suvinen sanoo, että pakkasia odotettiin kieli pitkällä.
Juuri ennen joulua tulleet pakkaset ja lumipeite paransivat korjuukelejä, ja talvileimikoiden hakkuita aloiteltiin etelää myöten.
Vuoden vaihtuessa vesisateet sulattivat maata mustaksi. Tämän viikon pakkasten toivotaan jälleen kovettavan maapohjaa.
”Lyhyt suojajakso ei vielä välttämättä oloja pilaa”, Suvinen arvioi.
Lumipeite on keskisessäkin Suomessa vielä ohut.
”Lunta kaivataan lisää varsinkin kuusikoiden harvennuksiin”, MTK:n metsälinjan kenttäjohtaja Timo Leskinen sanoo.
Pakkasjaksot ovat Leskisen mukaan olleet lyhyitä, eivätkä pohjat ole ehtineet vielä kunnolla vahvistua.
Puunkorjaajien toiveena on ensin kireä pakkanen, joka kovettaa maapohjan. Sen jälkeen päälle tarvitaan lumimatto, joka suojaa harvennushakkuissa kasvamaan jätettävän puuston juuria.
”Järvi-Suomessa toivomme myös, että järviin saadaan kunnon jääkansi, mikä helpottaisi kulkemista.”
Loppuvuonna koneyrittäjillä oli Leskisen mukaan jopa korjuurajoituksia, koska puun-ostajilla on suuret katkotun puun varastot.
Korjuukeleillä ei siten ole ollut niin suurta merkitystä puuhuollolle kuin joskus aiempina vuosina.
Viime vuoden loppu oli UPM:n sidosryhmäjohtajan Pekka Rajalan mukaan puun korjuun ja kuljetuksen kannalta hyvä.
”Pohjavedet olivat alhaalla ja hyvin käyneen puukaupan ansiosta varannot ovat operatiivisesti riittävät. Erikoistoimiin ei syksyllä juurikaan jouduttu turvautumaan.”
Edessä oleva haaste on Rajalan mukaan suuri talviharvennusvaranto, joka jäi perinnöksi leudon viime talven jälkeen.
”Harvennukset ovat hankalampia kuin talvipäätehakkuut, koska harvennuksilla on huolehdittava kasvamaan jäävästä puustosta ja varottava juuristovaurioita.”
Nopeaa korjuuta harvennuskuusikoihin Rajala ei vielä lupaa, vaikka sääennusteet näyttävät kohtalaisen hyviltä.
”Vakaita talvisia oloja toivotaan niin, ettei koneita tarvitsisi siirrellä edestakaisin.”
Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Mäntylä kertoo joulun tienoon olleen puunkorjuussa hiljainen, kun yrittäjät ja kuljettajat ovat pitäneet lomia.
”Toivottavasti päästään pian talvileimikoihin. Voi olla, että Etelä-Suomessa joudutaan paikoin odottelemaan.”
Talvileimikoiden ostoissa ollaan Mäntylän mukaan vielä varovaisia, vaikka kauppoja tehdään niistä jonkin verran koko ajan.
”Talvileimikoita siirtyi viime talvelta vajaan kuukauden hakkuut.”
Nyt korjuukelit näyttävät joka tapauksessa lupaavammilta kuin vuosi sitten.
”Viime vuonnahan ennen joulua oli lyhyt hyvä jakso, mutta sen jälkeen meni lossakoksi pitkälle tammikuulle”, Mäntylä muistaa.
Toiveena on, että pakkasia ja sopivasti lunta riittäisi kolme ja puoli kuukautta eteenpäin.
JUHA KAIHLANEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
