Suomalaista metsäosaamista kannattaa viedä maailmalle, mutta voimme oppia jotain myös kolumbialaiselta taksikuskilta
Suojelu- ja ennallistamistavoitteista ei ole aivan yksinkertaista keskustella, kun kyseessä on 150 maata, muistuttaa Karoliina Niemi kolumnissaan.
Luonnon monimuotoisuus on yhä kiinteämpi osa yritysten toimintaa, ja toisaalta monimuotoistoimet edellyttävät merkittäviä taloudellisia panostuksia. Kuva: Jaana Kankaanpää4.11.202412:00
Viimeisen kahden viikon aikana vajaa 20 000 ihmistä suuntasi Kolumbian Caliin, jossa järjestettiin YK:n biodiversiteettisopimuksen (CBD) 16. osapuolikokous. Mukana oli poliittisia päättäjiä, virkahenkilöitä, tutkijoita ja suuri joukko eri sidosryhmiä maailman eri kolkista.
Kokouksen yhtenä pääteemana oli se, miten maat vievät osaltaan käytäntöön kaksi vuotta sitten päätettyjä maailmanlaajuisia suojelu- ja ennallistamistavoitteita. Lisäksi kokouksessa neuvoteltiin muun muassa monimuotoisuustyön valtavirtaistamisesta ja maakohtaisen raportoinnin indikaattoreista. Isoina kysymyksinä olivat myös monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen keskinäinen kytkös sekä tietysti rahoitus.
Aiheet eivät ole lainkaan helppoja, kun kyseessä on 150 maata.
EU toimi kokouksessa yhtenä joukkona puheenjohtajamaan johdolla. Suomen monipuolista valtuuskuntaa johti ympäristöministeriö. Metsäteollisuus oli mukana valtuuskunnassa ensimmäistä kertaa.
Kolumbian ympäristöministeri totesi oivasti, että suojelu on pitkään pidetty erillään taloudesta ja muusta yhteiskunnasta, ja nyt muuri tulee murtaa.
Metsäteollisuus ei ollut kokouksessa lainkaan ainoa elinkeinonelämän edustaja. Mukana oli nimittäin yli 3 000 yritysten ja rahoitusalan edustajaa ympäri maailmaa, enemmän kuin koskaan aiemmin. Luonnon monimuotoisuus on yhä kiinteämpi osa yritysten toimintaa, ja toisaalta monimuotoistoimet edellyttävät merkittäviä taloudellisia panostuksia.
Suomalaisen metsäteollisuuden edustajana sain usein huomata ajatusmaailman eroja. Kolumbian ympäristöministeri totesi oivasti, että suojelu on pitkään pidetty erillään taloudesta ja muusta yhteiskunnasta, ja nyt muuri tulee murtaa.
Olinkin erityisen iloinen saadessani esitellä pohjoismaisen puupohjaisen kiertotalouden mallia. Se sisältää sekä puun monipuolisen ja resurssitehokkaan käytön että vahvan halun turvata elinvoimaiset ja monimuotoiset metsät tuleville sukupolville.
Siltaa monimuotoisuuden sekä taloudellisten ja sosiaalisten kysymysten välille on rakennettu pitkään osana metsien hoitoa ja käyttöä – suoraa suojelua unohtamatta. Toimintamalli sai paljon positiivista palautetta.
Olin myös iloinen siitä, että ympäristöministeriön ylijohtaja Ismo Tiainen nosti Suomen puheenvuorossa esiin eri sektoreiden laatimat monimuotoisuustiekartat. Ne ovat selkeä osoitus siitä, että monimuotoisuutta halutaan edistää osana kannattavaa ja kilpailukykyistä yritystoimintaa.
Me suomalaiset voimme olla ylpeitä metsistämme ja tavastamme yhdistää niiden talouskäyttö ja luonnon monimuotoisuus.
Kolumbian luonto on monimuotoisuuden aarreaitta ja paikallisten ylpeyden aihe. Myös me suomalaiset voimme olla ylpeitä metsistämme ja tavastamme yhdistää niiden talouskäyttö ja luonnon monimuotoisuus. Me voimme jakaa sitä oppia ympäri maailman.
Samaan aikaan voimme ottaa oppia kolumbialaisesta taksikuskista. Hän sukkuloi liikennekaaoksen keskellä tyynen rauhallisesti etsien jatkuvasti uusia reittejä viedä asiakas perille. Salsa soi radiosta, puhetta riittää ja perille päästään iloisesti hymyillen, vaikkei yhteistä kieltä olekaan.
Kolumnin kirjoittaja on Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja.Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
