Mellakka-ase häätää karhut
Suomen suurpetoja yritetään tulevasta kesästä alkaen häätää pihoista belgialaisella viranomaiskäyttöön tarkoitetulla aseella. Ensisijaisena maalina on täysikasvuinen karhu.
Suomen riistakeskus on jo hankkinut viisi asetta, joita maahantuojan mielestä ei saisi aseiksi kutsua. Laitteiden hankinta ei ollut yksinkertaista. Se vaati Belgian hallituksen maastavientiluvan ja Suomen sisäministeriön suostumuksen.
Syyskuussa 2012 maahantuoja antoi lainaksi kolme asetta ammuksineen. Ne on sijoitettu Satakuntaan, Pohjois-Karjalaan ja Keski-Suomeen.
Samalla maahantuoja koulutti viisi Suomen riistakeskuksen riistasuunnittelijaa laitteen käyttäjiksi.
Tänä keväänä on tarkoitus kouluttaa jokaiselle Suomen riistakeskuksen 15 alueelle puolenkymmentä metsästäjää, jotka tarvittaessa käyttävät kapinetta karhujen ja muiden suurpetojen karkotukseen.
Suurpetojen karkotukset ovat poliisin määräyksestä ja johdolla tapahtuvaa suurriistavirka-apu (srva) -toimintaa. Siitä on tehty poliisin ja riistanhoitoyhdistysten väliset kirjalliset sopimukset vuonna 2010.
Srva-miehet ovat pukeutuneet keltaisiin liiveihin. Heidän tulevat karkotusaseensa ovat väriltään oransseja, nykyiset testilaitteet ovat mustia.
Belgialainen FN303 Less Lethal Launcher (vähemmän tappava heitin) toimii paineilmalla.
Se ampuu kahdeksan gramman latauksia, joissa on vismuttirouhetta ja väriainetta. Kapineen reiän halkaisija on 18 millimetriä.
Muita suurpetojen karkotusmenetelmiä testattiin vuonna 2009 Taajamasuurpeto-hankkeessa, Suomen riistakeskuksen srva-vastaava Reima Laaja kertoo, että testeissä olivat muun muassa hernepussipanokset, kumiluodit ja -haulit sekä äänikarkotepanokset.
Hernepussipanokset tuppasivat jäämään piippuun, osa kumiluodeista läpäisi koeammunnoissa hirvennahan. Hauleilla ei tarkasti pysty osumaan vain siihen, mihin on tähdätty.
Käyttökelpoisiksi osoittautuivat äänikarkotteiden lisäksi signaalipanokset eli valoammukset. Signaalipanosten varjopuolena on kesäaikainen metsäpalon syttymisvaara.
FN303:n latingeillakaan ei ole tarkoitus häätää karhunpentuja eikä edes vuoden vanhoja erauksia.
Käyttökokemukset paljastavat, voiko laitetta käyttää eläinsuojelun kannalta täyskasvuista karhua pienempiin eläimiin, susiin ja ilveksiin.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
