Aarre: Lokan tekoaltaalla nähtiin 70-luvulla erikoinen savotta, kun veden alle jätettyjä koivuja alettiin korjata giljotiinileikkurilla – lopulta ainuttakaan koivumottia ei toimitettu eteenpäin
Savotasta kehkeytyi todennäköisesti Euroopan vähätuottoisin. Paikallisissa Veitsiluodon lossisavotta herätti hämmennystä ja hilpeyttäkin.
Lokan tekoaltaan koivurankasavotan lossi Veitsiluoto Oy:n terävänpään tarkastuksessa 1970-luvun alussa. Kuva: Veitsiluoto Oy:n arkistoLokan tekoaltaalla Sodankylässä nähtiin 1970-luvun alussa Suomen ehkä eriskummallisin savotta, kun Veitsiluoto Oy ryhtyi katkomaan ja noukkimaan talteen allashakkuissa pystyyn jätettyjä koivuja lossin kannelle.
Arvokkaat havupuut oli hakattu ja korjattu Lokan 40 000 hehtaarin laajuisen tekoaltaan tieltä hyvissä ajoin ennen vedenpinnan nostamista. Sen sijaan koivut oli jätetty pystyyn, koska niille ei ollut käyttöä. Niitä ei myöskään voitu uittaa Kemiin, sillä koivu ei kellu.
Kemijärven sellutehtaan aloitettua toimintansa 60-luvun puolivälissä Itä-Lapin koivulle tuli nopeasti kova kysyntä. Veitsiluoto päätti ryhtyä tekoaltaan vedessä seisovien koivujen korjuuseen.
Lokan koivut olivat entisillä valtionmailla, mutta Metsähallitus oli jo todennut, ettei niiden korjuu ollut kannattavaa. Veitsiluodon Sodankylän hankinta-alueen silloinen metsänhoitaja Viljo Hirvenkari päätti, että korjuuseen ryhdytään tästä huolimatta.
Hirvenkari oli seilannut nuoruudessaan merillä, eikä veden päällä tapahtunut puunkorjuu häntä hirvittänyt. Metsänhoitaja matkusti Tukholman satamaan ja hankki sieltä Veitsiluoto Oy:lle hydraulitoimisen giljotiinileikkurin, joka oli siihen saakka palvellut satamapaalujen käsittelijänä.
Tämän jälkeen oli löydettävä vielä alus, jonka kannelle kourakuormain kytketään. Ponttonin virkaa toimitti Pelkosenniemeltä hankittu Kemijoen lossi, jonka perään hommattiin jämerä perämoottori.
Osat naitettiin toisiinsa Lokassa, ja pian uittoyhdistyksen hinaajalla vahvistettu puunkorjuuyksikkö seilasi miehistöineen Lokan aalloilla kohti pinnan alta kurkottelevaa koivikkoa.
Veitsiluodon lossisavotta herätti sodankyläläisissä ja Lokan kylän asukkaissa hämmennystä ja hilpeyttäkin. Savotasta kehkeytyi todennäköisesti Euroopan vähätuottoisin ja kannattamattomin.
”Siinähän kävi lopulta niin, että ainuttakaan lossilla korjattua koivumottia ei saatu toimitettua Lokasta eteenpäin”, kertoo Veitsiluoto Oy:n piiripäällikkönä toiminut Veikko Vuontisjärvi Sodankylästä.
Lopulta lossisavotta päättyi traagisesti.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
