UPM varautuu syksyn ja talven vaikeisiin korjuukeleihin lisäämällä uittoa – puumäärä kasvaa kolmanneksen viime vuodesta

Laitaatsalmen siltatyömaa on uittoreitin vaativin paikka Saimaalla. Uittopojat Oy:n hinaaja Olli ja apualukset Heinävesi ja Eero veivät kippari Reino Nurmen johdolla nippulautan Savonlinnan ohi torstaina. Kuva: Lari Lievonen

Apualus Heinävesi veti Tomi Hovilaisen ohjaamana lauttaa kohti Laitaatsalmea, kun hinaaja Ollin oli kierrettävä Kyrönsalmen kautta. Kuva: Lari Lievonen

Nippulautan ohjaus siltatyömaan läpi Laitaatsalmessa Savonlinnassa on uittoporukan tarkkaa yhteispeliä. Ari Ijäs puski apualus Eerolla lauttaa torstaina Laitaatsalmen eteläpuolella. Kuva: Lari Lievonen

Nippulautan koko on keskimäärin 20 000 kuutiometriä, mikä vastaa noin 400 puutavara-auton kuormaa. Kuva: Lari Lievonen

Viime syksyn ja alkutalven surkeat korjuukelit vaativat metsäyhtiöiden puunhankinnassa poikkeuksellisia järjestelyjä, jotta tehtaat pystyttiin pitämään käynnissä.

Tuloja menetettiin, kun tuotantoa jouduttiin rajoittamaan. Lisää kustannuksia kertyi, kun puuta jouduttiin kuljettamaan pitkien matkojen takaa.

"Kyllähän mennyt vuosi opetti puunhankkijoita", UPM:n logistiikkapäällikkö Esa Korhonen sanoo.

Korhonen toimii myös Järvi-Suomen Uittoyhdistyksen uittopäällikkönä. Siinä tehtävässä hän aloitti maaliskuun alussa, kun edeltäjä Matti Purhonen jäi eläkkeelle.

Mahdollisiin tuleviin vaikeisiin korjuukeleihin UPM varautuu kasvattamalla uittomäärää reippaasti.

Viime kesänä puuta kulki nippulautoissa 300 000 kuutiometriä. Tänä vuonna määrä nousee 400 000 kuutiometriin.

"Uitto ei ole vain kuljetusmuoto, vaan myös varastointia", Korhonen sanoo.

"Uittopuut ovat tehtaiden vesivarastoissa otettavissa, kun korjuu- ja kuljetusolosuhteet ovat huonot."

Poikkeuksellisissa oloissa tuli Korhosen mukaan viime talvena katto vastaan sekä rautatie- että autokuljetuskapasiteetissa. Uitossa vastaavaa pulmaa ei ole.

Nippulauttoja lipuu Suomessa vielä Saimaalla, Pielisellä ja Kallavedellä. Puuta uittaa enää UPM.

Metsä Group lopetti uittokuljetukset vuonna 2015.

Tämän kesän uittomäärä on noin kolmannes vuosituhannen alun luvuista. Viimeksi miljoonan kuutiometrin raja rikkoutui 2009, kun nippulauttoja hinattiin myös Stora Enson tehtaille.

UPM:n tehtaista uittopuuta vastaanottavat Pelloksen vaneritehdas Ristiinassa Mikkelissä ja Kaukaan sellutehdas Lappeenrannassa.

Nippulautassa kulkee enimmillään puuta 30 000 kuutiometriä. Keskimäärin lautan koko on 20 000 kuutiota, mikä vastaa noin 400 puutavara-auton kuormaa.

Korhonen kehuu uiton ympäristöystävällisyyttä ja pientä hiilijalanjälkeä. Puuta saadaan siirtymään suuri kuorma pienellä polttoainemäärällä.

Kustannuskilpailukykyä on pyritty nostamaan Korhosen mukaan keventämällä organisaatio- ja pääomakustannuksia ja siirtymällä yrittäjävetoiseen toimintaan.

"Uiton toteuttavat nyt avainyrittäjät samalla tavalla kuin korjuu- ja kuljetusyrittäjät puunhankinnassa."

Lauttojen hinauksesta vastaa Uittopojat Oy, jonka toimitusjohtaja on Reino Nurmi.

"Keväällä aloitettiin heti, kun jäät lähtivät. Liikkeelle päästiin 14. toukokuuta", Nurmi kertoo.

Toukokuussa ja kesäkuun alussa ei pudotuspaikoille kertynyt vielä kovin paljon uitettavaa, koska uittoon suunnitellut puut oli jouduttu puupulan vuoksi ajamaan tehtaille rautatie- ja autokuljetuksina ennen uittokauden alkua.

Nyt puuta on saatu veteen jo niin paljon, että Nurmi uskoo kauden tavoitteiden täyttyvän hyvin.

Nurmi kipparoi hinaaja Ollia. Toinen hinaaja on Tarmo. Kummankin hinaajan mukana kulkee kaksi pienempää apualusta, joita käytetään lautan kokoamisessa ja ohjaamisessa.

Apualukset hoitavat myös lautan hinauksen Savonlinnassa Laitaatsalmen läpi.

Laitaatsalmi on uittoreitin haastavin paikka Saimaalla. Lautan ohjaus kapean siltatyömaan läpi vaatii suurta tarkkuutta ja saumatonta yhteispeliä uittoporukalta.

Varsinaiset hinaajat Olli ja Tarmo eivät mahdu matalien vanhojen siltojen ja uuden siltatyömaan ali, vaan niiden on kierrettävä Kyrönsalmen kautta ilman lauttaa.

Toinen apualuksista vetää lauttaa Laitaatsalmessa ja toinen ohjaa lautan häntää.

Kyrönsalmen kautta kiertänyt hinaaja ottaa lautan jälleen vetoonsa heti siltatyömaan jälkeen.

Ensi kesään mennessä vanhat sillat ja työmaan rakennelmat on purettu. Silloin hinaajat sekä rahtilaivat pääsevät kulkemaan Laitaatsalmen läpi.

"Lauttojen hinaus Savonlinnan ohi helpottuu huomattavasti", Nurmi sanoo.