Myrskyalueen sahattäystyöllistettyjä kesään saakka

Tapani- ja Hannu-myrskyt panivat Lounais-Suomen sahojen suunnitelmat uusiksi.

Metsäpäällikkö Juha Mäki Raunion sahalta kertoo, että myrskyjen takia metsäosasto on joutunut paiskimaan töitä kaksinkertaisesti normaaliin nähden.

”Olemme saaneet noin tuhat yhteydenottoa metsänomistajilta, jotka tarvitsevat apua myrskypuiden korjaamisessa”, Mäki kertoo.

Raunion saha pyrkii vastaamaan metsänomistajien avunhuutoihin parhaansa mukaan, ”sen verran kun ihmisiä ja koneita on vain saatu liikkeelle”.

Myrskypuiden korjuussa riittää tekemistä kesään saakka.

Hämeen, Satakunnan, Länsi-Uudenmaan ja Varsinais-Suomen alueilta puuta ostavan Raunion sahan hakkuukoneet olivat viime viikolla vasta ensimmäisiä päiviä maastossa.

”Meidän alueella on yleensä heikoin talvi, nyt tilanne on hieman parantunut, kun on tullut pakkasia. Ongelmana on tosin se, että lunta sataa jäätymättömään maahan”, Mäki manailee.

Pahimmassa tapauksessa kaikille myrskytuhoalueille ei päästä ollenkaan, jolleivät pakkaset ala paukkua.

Luvian sahan metsäpäällikkö Heikki Vuorinen kertoo, että heidän alueellaan, joka ulottuu aina Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta Etelä-Pohjanmaalle ja Pirkanmaalle, kelirikosta on nyt selvitty. Ensimmäiset viikot myrskyn jälkeen olivat sulan maan takia vaikeita.

”Ensimmäiset myrskyleimikot on ostettu, ja vähitellen puuta alkaa tulla sahalle”, Vuorinen kommentoi.

Molemmat metsäpäälliköt ovat sitä mieltä, että myrskyn aiheuttamat tuhot ovat suuremmat kuin julkisuudessa on kerrottu. He odottavat metsäkeskukselta tarkkoja arvioita.

MTK:sta kerrottiin viime viikolla, että joulun ajan myrskyissä kaatui arviolta noin 3,5 miljoonaa kuutiometriä puuta. Teknisesti ja taloudellisesti korjattavissa oleva määrä on huomattavasti vähemmän.

”Yksistään meidän hankinta-alueella tuhot ovat 1–1,5 miljoonan kuution välissä, josta pystytään hyödyntämään 100 000 kuutiota tukkia”, Mäki arvioi.

Mäen mukaan metsänomistajien olisi tärkeintä kartoittaa tuhot ja ottaa pikaisesti yhteyttä puunostajaan. ”Jos vielä viivyttelee, emme pysty enää ostamaan, koska puuta tulee nyt niin paljon päivittäin.”

Vuorinen taas toivoo metsänomistajilta kärsivällisyyttä, koska hankintaesimiesten puhelimet soivat taukoamatta.

Sahoilla surkutellaan heikkoa markkinatilannetta. Myrsky tuli erittäin huonoon saumaan.

”Maailmalla ei rakenneta”, Mäki valittelee. Suurin osa sahan lopputuotteista viedään ulkomaille, kotimaahan jää 20–30 prosenttia tuotannosta.

”Jos päästäisiin rakentamisessa edes vanhoihin lukemiin, päästäisiin eteenpäin”, Mäki toteaa.

Vuorinen valittelee myös tukin hinnan jatkuvaa vaihtelua. ”Sahatavaramarkkinat toimivat arvaamattomasti”, hän sanoo.

Sahatavaramarkkinoiden heikosta tilanteesta kärsivät monet puunostajat, mutta erityisen rankasti se koettelee nyt sahoja, jotka toimivat ainoastaan myrskytuhoalueella.

”Ennen myrskyä tilanne oli normaali: Puut oli ostettu talvea varten. Myrskypuut ovat kaikki ylimääräistä”, Raunion sahan Mäki harmittelee.

Myös Luvian sahalla tavalliset talvileimikot on nyt siirretty ensi vuoteen.

Myrskypuissa on usein piileviä vikoja, jotka usein paljastuvat vasta valmiista sahatavarasta kuivauksen jälkeen. Sen vuoksi myrskypuista maksetaan Metlan näkemyksen mukaisesti 25–30 prosenttia alhaisempi hinta kuin tukista normaalisti, Mäki kertoo.

”Myrskypuissa paljon jännitteitä. Puu saattaa olla vioittunut pahasti, vaikka olisi jäänyt pystyyn”, Mäki selittää.

Vuorisen mukaan tukkia ei tehdä ollenkaan, jos runko on katkennut. Vain juurineen kaatuneista myrskypuista saadaan tukkia.

Sinistäjäsienet ja tuhohyönteiset eivät vielä pilaa korjuuta odottavaa puuta, mutta sahoilla ei olla varmoja, ehditäänkö kaikkia puita korjata ennen lämpimiä kelejä.

SUVI NIEMI

Avaa artikkelin PDF