Venäjällä koivutukille mahdollistetun vientirajoituksen vaikutus on vielä epäselvä

Toistaiseksi koivun tuonti Venäjältä Suomeen on sujunut entiseen malliin. Kuva: Markku Vuorikari

Kuva: Jukka Pasonen

Kuva: Jukka Pasonen

Venäjän hallitus ilmoitti pari viikkoa sitten hyväksyneensä asetuksen, jolla läpimitaltaan yli 15 senttimetrin koivutukit lisätään sisämarkkinoille tärkeiden tuotteiden listalle.

Listan tuotteille voidaan määrätä Venäjällä väliaikaisia viennin rajoituksia tai vientikieltoja.

Rajoitusten tarvetta perustellaan koivutukin viennin kasvulla sekä venäläisten vaneritehtaiden raaka-ainepulalla.

Suomeen koivutukkia on tuotu tällä vuosituhannella enimmillään liki miljoona kuutiometriä vuodessa, huippuvuosi oli 2006. Viime vuosina järeän koivun tuonti on jäänyt alle 200 000 kuutiometriin.

Metsäyhtiöiden mukaan Venäjän mahdollisten vientirajoitusten vaikutus Suomeen on vielä epäselvä. Merkittäviin muutoksiin ei kuitenkaan uskota.

UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander sanoo, että seurauksia on vielä aikaista arvioida, kun ei tiedetä, toteutuuko päätös.

”Toistaiseksi tuonti Venäjältä on sujunut entiseen malliin”, Brander totesi perjantaina.

Koivutukkien vientirajoitus saattaisi aiheuttaa lisäkustannuksia koivukuitupuun hintaan, jos koivueriä jouduttaisiin lajittelemaan läpimitan mukaan aiemmasta poikkeavalla tavalla Venäjän puolella. Branderin mukaan mistään sellaisesta ei kuitenkaan ole merkkejä.

UPM:llä on omaa vanerintuotantoa Venäjällä Chudovossa, joka sijaitsee vajaan parin sadan kilometrin päässä Pietarista Moskovaan päin.

Koivutukkia Venäjältä viedään ylivoimaisesti eniten Kiinaan.

Kiinalaiset ostajat ovat kiristäneet kilpailua koivutukista myös UPM:n Chudovon vaneritehtaan hankinta-alueella. Näin koivutukin mahdollinen vientirajoitus saattaisi helpottaa Chudovon raaka-aineen hankintaa.

UPM laajensi vastikään vanerintuotantoa Otepään tehtaallaan Virossa. Otepäähän ei Venäjältä tule Branderin mukaan koivutukkia.

UPM:n Suomessa käyttämästä puusta noin 10 prosenttia tulee Venäjältä. Valtaosa siitä on koivukuitupuuta, jonkin verran myös koivutukkia.

Metsä Group tuo UPM:n tavoin Venäjältä sekä koivukuitupuuta että jonkin verran koivutukkia.

Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Forestin kansainvälisestä puukaupasta vastaava johtaja Markku Luhtasela toteaa, että nyt seurataan, jääkö vientirajoitus hallinnolliseksi työkaluksi vai aiotaanko sitä käyttää Venäjällä.

”Lyhyellä aikavälillä tällä ei liene kovinkaan suurta vaikutusta nykytilanteeseen, ei tukkimarkkinan eikä meidän osaltamme”, Luhtasela sanoo.

Metsä Group laajentaa vanerintuotantoa Viroon, minne kaikki raaka-aine tulisi kuitenkin valmiina viiluina Suomesta.

Stora Enso ei valmista lainkaan koivuvaneria kuten Metsä Group ja UPM.

”Venäjällä julkaistulla strategisten raaka-aineiden listalla on vain vanerikoivu ja siltä osin se ei koske meitä”, Stora Enson metsäpäällikkö Jorma Länsitalo sanoo.

Stora Enson koivukuitupuun käyttö väheni 800 000 kuutiometriä Varkauden tehtaalla, kun hienopaperikone muutettiin tuottamaan kartonkia.

Länsitalon mukaan kotimaisen koivukuitupuun osuus Stora Enson koivun käytöstä on kasvamassa.