Hakkuukoneet siirtävät nyt tietoa suoraan Metsäkeskukselle – metsään.fi -palvelusta tulee entistä ajantasaisempi

Hakkuukoneet tuottavat tarkkaa tietoa joka ainoasta hakatusta rungosta. Metsäkeskuksen metsävaratietoihin siirtyy rajatumpaa tietoa hakkuiden rajauksista, hakkuutavasta ja hakkuun ajankohdasta. Kuva: Matti Turtiainen

Metsäkeskus päivittää Metsään.fi -palvelussa julkaistavaa metsävaratietoa tänään ensi kertaa hakkuukoneilta lähetetyn tiedon perusteella.

Hakkuukoneet välittävät tietoa leimikoiden rajauksesta, hakkuutavasta ja hakkuun ajankohdasta.

Tieto liikkuu ainoastaan, jos metsänomistaja on antanut siihen luvan, metsätiedon palvelupäällikkö Jorma Jyrkilä metsäkeskuksesta painottaa.

"Mitään muuta metsänomistajan ja puunostajan puukauppaan ja katkontaan liittyvää tietoa ei saada, se suodatetaan pois."

Yleisimmin metsänomistajan suostumus hakkuukoneen keräämien tietojen välittämiseen saadaan puukauppasopimuksen yhteydessä.

Tähän asti metsävaratietoja on päivitetty esimerkiksi lakisääteisten metsänkäyttöilmoitusten perusteella. Siihen verrattuna hakkuukoneen tuottama tieto on ajantasaisempaa. Jyrkilä uskoo, että hakkuukonetiedosta tulee lähivuosien aikana valtamenetelmä metsävaratiedon päivittämiseen.

Hakkuukonetieto ei kuitenkaan korvaa nykyisiä tietolähteitä, vaan täydentää niitä.

Nyt käynnistynyt tiedonsiirto on pilottivaihetta, johon osallistuvat Metsä Group, Stora Enso ja Metsähallitus. Toimijoita yhdistää se, että ne käyttävät Trimblen WoodForce -toiminnanohjausjärjestelmää.

Ensi syksynä metsäkeskus ottaa käyttöön uuden tietojärjestelmän. Silloin muutkin toimijat voivat aloittaa tietojen siirron, jos eivät ole sitä ennen liittyneet pilotointiin.

Jyrkilän mukaan uusi tietojärjestelmä mahdollistaa entistä laadukkaamman kuviotiedon.

"Pilotointivaiheen aikana hakkuukoneen kuviorajausta verrataan järjestelmässä olevaan paikkatietoon. Jos kuviot menevät riittävästi päällekkäin, olemassa olevan kuvion tiedot päivitetään. Järjestelmäuudistuksen yhteydessä hakkuukoneen rajaus alkaa muuttaa kuvioverkkoa automaattisesti. Se on valtava loikka, kun kuvioverkko alkaa pikku hiljaa pysyä ajan tasalla."

Hakkuukoneet voisivat tulevaisuudessa välittää tietoa myös esimerkiksi tyvilahon esiintymisestä, mikä auttaisi tuhoriskien kartoittamisessa.

Jyrkilä ei osaa sanoa, siirretäänkö metsävaratietoihin jonakin päivänä hakkuukoneiden keräämää tietoa myös puumääristä. Hän ei pidä hakatun puun määrää kovin olennaisena tietona, koska harvennuksessa metsään kasvamaan jäävän puun määrä on joka tapauksessa arvio. Avohakkuista taas tiedetään ilmankin tietoa hakatusta puumäärästä, että jäljelle jää aukko.

"Se ei ole oikeastaan ratkaisevaa. Kuviollahan ei tapahdu pitkään aikaan mitään, kun se on harvennettu. Silloin laskennallinen arvio on riittävän hyvä. Seuraavaan hakkuuseen mennessä puumäärä päivittyy joka tapauksessa laserkeilaustiedon perusteella."

Jyrkilän mukaan metsävaratietoa päivitetään nyt vähitellen vuonna 2020 alkaneen laserkeilauskierroksen tulosten perusteella. Kierros valmistuu vuonna 2026. Tiedonkeruumenetelmät ovat jonkin verran kehittyneet, mutta epätarkkuutta on edelleen eri puulajien osuuksien arvioinnissa ja taimikoiden tiedoissa.

"Metsävaratiedon suurimpia haasteita on taimikkotieto, koska meillä ei ole resursseja mennä tarkastamaan niitä maastoon."