Keskikesällä metsä kasvaa kiivaimmin

Puut kasvavat tällä hetkellä kiivaasti. Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) mukaan puuvarantomme lisääntyvät keskikesällä lähes kolmen miljoonan kuutiometrin päivävauhtia.

Kasvua vastaava puumäärä riittäisi rankahakkeeksi muutettuna lämmittämään vuoden ajan 48 000 omakotitaloa. Puupelletteinä se riittäisi jopa yli 240 000 omakotitalon lämmitykseen. Tämä vastaa noin neljäsosaa koko Suomen pientaloista.

Jos päiväkasvusta syntyvän puumäärän haluaisi kuormata kerralla tehtaalle, tarvittaisiin noin 20 000 puutavara-autoa. Niistä muodostettu letka ulottuisi yli 400 kilometrin päähän. Ensimmäisen ja viimeisen auton välimatka olisi likimain sama kuin matka Jyväskylästä Kemiin.

Koko kasvukauden aikana puuta tulee lisää yli sata miljoonaa kuutiota. Siitä tehdyllä hakkeella lämmittäisi Suomen kaikki omakotitalot lähes kahden vuoden ajan.

Metlan erikoistutkijan Harri Mäkisen mukaan lämmin alkukevät aikaisti puun kasvuun lähtöä jonkin verran. Toukokuun kylmä jakso kuitenkin hidasti sitä. Kasvu onkin lähellä edellisvuosia.

Kylmä sää vaikutti etenkin koivun lehtien kehitykseen. Myös männyn pituuskasvu hidastui.

Metlan kasvupantaseurantojen mukaan ollaan lähellä keskimääräisiä arvoja.

”Paksuuskasvu alkoi etelässä toukokuun puolivälissä, pohjoisessa hieman myöhemmin. Esimerkiksi Rovaniemen Kivalossa kasvavalla kuusella läpimitta alkoi selvästi muuttua vasta kesäkuun puolella”, Mäkinen kertoo.

Läpimitan muutokset eivät kuitenkaan aina johdu kasvusta. Puut turpoavat ja kutistuvat runkojen vesipitoisuuden vaihdellessa.

Kesäkuun kylmemmillä jaksoilla ja lumisateilla ei Mäkisen mukaan ole ollut kovin suurta vaikutusta kasvuun.

”Yleensä vuosikasvaimet ovat tähän aikaan jo tarpeeksi kehittyneitä kestämään kylmyyttä. Metlassa ei kuitenkaan ole tutkittu asiaa kovin paljon”, hän toteaa.

Etelä-Suomessa puut kasvavat paksuutta nopeimmin juuri juhannuksen aikaan, pohjoisessa hieman myöhemmin. Mitään suuria alueellisia eroja kasvuissa ei Mäkisen mukaan kuitenkaan ole.

”Kasvukauden pituus tietenkin vaikuttaa jonkin verran. Pohjoisessa paksuuskasvu loppuu kuitenkin etelän tavoin elokuussa.”

Puiden pituuskasvu loppuu koko maassa vieläkin aikaisemmin, kesä-heinäkuun vaihteessa.

Vuotuinen kasvu vaihtelee kuitenkin paljon. Suotuisina kesinä puut voivat Metlan mukaan kasvaa jopa 30 prosenttia normaalia paremmin.

Kasvun ajoittumiseen vaikuttavat eniten lämpötila ja päivän pituus. Näin on huomattu olevan etenkin pohjoisessa.

Kuivemmilla paikoilla myös sademäärällä voi Mäkisen mukaan olla vaikutusta.

Puiden läpimitta vaihtelee vuorokausitasollakin. Päivällä haihdunta saa rungot kutistumaan. Yötä kohden haihdunta pienenee ja rungot turpoavat.

Puuston määrä ja kehitys tunnetaan Suomessa varsin pitkältä ajalta. Sitä seurataan toistuvissa inventoinneissa.

Ensimmäinen valtakunnan metsien inventointi toteutettiin 1920-luvulla. Tällä hetkellä on alkamassa 12. inventointikierros.

Yhtä pitkää ja luotettavaa tiedonkeruuta ei ole Metlan mukaan tehty missään muussa maassa.

Runkopuun määrä metsissämme on kasvanut ensimmäisestä inventoinnista lähtien. Tällä hetkellä puuvarantomme on yli 2 000 miljoonaa kuutiometriä.

Erityisen runsasta kasvu on Metlan mukaan ollut 1970-luvulta alkaen. Kasvun lisääntymiseen ovat vaikuttaneet etenkin soiden ojitukset.

Puun käyttö on viime vuosina ollut 35 miljoonaa kuutiota kasvua pienempää. Kokonaispoistuma onkin pystytellyt vajaan 70 miljoonan kuution tienoilla.

TIINA HEIKKINEN

Avaa artikkelin PDF