Ilmastopaneeli IPCC tunnustaa kestävän metsänkäytön osana päästövähennyksiä – "Lisää kasvua ja hiilen sidontaa"
Kestävä metsänkäyttö vähentää päästöjä ja ehkäisee metsien raivausta, ilmastotutkijat sanovat.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsää on otettu Suomessa muuhun maankäyttöön vuosittain noin 19 000 hehtaaria. Kuva: Pentti VänskäHallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportti tunnustaa, että kestävällä metsänkäytöllä voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja ehkäistä metsien raivausta rakentamisen ja maatalouden tieltä.
Puulla voidaan myös korvata muita päästöintensiivisiä materiaaleja. Myös MTK vahvistaa oletuksen.
"Kestävä metsätalous ja metsänhoito Suomessa on ilmastopoliittisesti kestävin ratkaisu. Se lisää puuston kasvua ja hiilen sidontaa sekä pienentää vakavien metsäpalojen riskiä. Valmistettaessa puusta rakennusten osia puussa oleva hiili varastoituu rakenteisiin pitkäaikaisiksi hiilivarastoiksi", tuottajajärjestö toteaa.
Maa- ja metsätalouden sekä muun maankäytön täytyy muuttua maailmanlaajuisesti entistä kestävämmäksi, ilmastoraportti toteaa. Muuten kansainväliset ilmastotavoitteet jäävät saavuttamatta.
Toimia tarvitaan myös Suomessa.
Niitä ovat muun muassa metsien hiilinielujen kasvattaminen ja muutokset turvemaiden käsittelyssä. Hiilinielua voidaan kasvattaa vähentämällä metsäkatoa.
Suomessa metsien raivauksesta noin puolet aiheutuu rakentamisesta ja kolmannes maataloudesta. Metsäkadosta aiheutuvat päästöt ovat noin kuusi prosenttia Suomen kokonaispäästöistä.
"Turvepellot ovat suurimpia päästölähteitä, joten niille pitää suunnitella toimia. Myös metsien hiilinieluja pitää pystyä vahvistamaan, vaikka ne ovatkin nyt nettonieluja", Helsingin yliopiston tutkija Tuomo Kalliokoski painotti raportin julkaisutilaisuudessa torstaina.
Ympäristöjärjestö Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki kannusti Suomea näyttämään mallia muille maille siinä, kuinka maankäyttösektorin päästöt saadaan alas.
"Turvemaiden raivaamisesta ja ojituksesta pitää päästä pikavauhtia eroon. Myös turpeen polton on loputtava hiilen polton kanssa samaan aikaan, ja hakkuiden kasvua rajoitettava", Harkki vaati.
Ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) nosti turvemetsien päästövähennykset tärkeiksi toimiksi Suomessa.
"Meillä raivataan metsiä pelloksi, jotta saamme levitettyä lantaa. Jos sitä saadaan vähennettyä ja käytettyä lantaa biokaasutuotantoon, saamme kasvatettua hiilivarastoja. Sama pätee turvemetsiin", Mikkonen kommentoi.
Valion johtaja Juha Nousiainen muistutti tilaisuudessa, ettei turvemaiden viljelijöitä tule ottaa silmätikuksi.
"Se, että syyllistetään niitä ruuantuottajia, joilla sattuu olemaan turvemaita, on väärä tapa. Toimenpiteiden pitää olla sellaisia, että peltopinta-alat saadaan tehokkaimmin käyttöön."
Metsä Groupin johtaja Juha Mäntylä pohti porkkanaa, jolla metsänomistajia voitaisiin kannustaa metsittämään huonotuottoisia turvemaitaan.
"Tärkeää on pitää huolta veden pinnan tasosta turvemailla", hän totesi.
Pelkästään maa- ja metsätalous sekä muu maankäyttö aiheuttavat noin neljänneksen kaikista ihmisen tuottamista kasvihuonekaasupäästöistä. Maa- ja metsätalouteen kohdistuvien muutosten lisäksi päästöjä pitää saada alas kasvattamalla kasvissyöntiä ja vähentämällä ruokahävikkiä.
"Jos emme aloita toimenpiteitä huomenna, emme saavuta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita", Kalliokoski arvioi.
Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchert sanoi, että kaikki alat pitää saada ilmastotalkoisiin mukaan.
"Maankäyttösektori on ratkaisu: metsien puusto, muu kasvillisuus ja maaperä sitovat itseensä noin kolmanneksen ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä."
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
