Metsävakuutusten kysyntä pomppasi lumituhojen vuoksi Kainuussa – harvemman kuin joka toisen metsä on vakuutettu

Vakuutusyhtiöiden vuotuiset korvaussummat myrskytuhoista ovat tällä vuosikymmenellä vaihdelleet reilusta miljoonasta eurosta yli 51 miljoonaan euroon. Kuva: Johannes Tervo

Vaikka yhä useampi metsänomistaja on 2010-luvulla ottanut metsävakuutuksen, monen kohdalla metsä on yhä vakuuttamatonta omaisuutta. Arvoonsa nähden metsät ovat jopa yllättävän vähän vakuutettu omaisuuserä.

"Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta vakuuttaa kotinsa mutta harvempi kuin joka toinen metsänsä", OP:n vakuutuspäällikkö Hannu Partanen sanoo.

Innokkaimmin metsiä vakuutetaan alueilla, jotka ovat kärsineet tuhoista. Esimerkiksi Kainuussa metsävakuutusten kysyntä kasvoi 7–8 prosenttia viime talven lumituhojen jälkeen.

Useimmiten korvauksia haetaan myrskytuhoihin. LähiTapiola Palveluiden metsävakuutusten kehityspäällikön Jaana Sohlmanin mukaan myrskyvuosina jopa 85 prosenttia korvattavista vahingoista on myrskyn aiheuttamia.

Tällä vuosikymmenellä vakuutusyhtiöt ovat joutuneet korvaamaan myrskytuhoja joka vuosi. Vuotuiset korvaussummat ovat vaihdelleet reilusta miljoonasta eurosta yli 51 miljoonaan euroon.

Mittavimmat vahingot aiheutti vuoden 2010 heinä–elokuussa Asta-, Veera-, Lahja ja Sylvi-myrskyjen sarja, jonka jäljiltä puustoa tuhoutui 8,1 miljoonaa kuutiometriä. Viimeisimmän Aapeli-myrskyn vahinkoja arvioidaan yhä, mutta niiden uskotaan nousevan 0,5 miljoonaan kuutiometriin.

"Yhteensä 2010-luvulla Suomessa on kaatunut kovien tuulien seurauksena puuta reilut 17 miljoonaa kuutiometriä. Vaurioituneen puuston arvo on lähes 600 miljoonaa euroa", Metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes kertoo.

Metsän vakuuttamatta jättämiseen on useita mahdollisia syitä: Yhden mielestä vakuutus ei tunnu tarpeelliselta, sillä vahinko ei ole osunut omalle kohdalle. Toinen arvelee kestävänsä riskin. Kolmas tila on kuolinpesän hallussa, eikä kukaan ole ottanut kokonaisvastuuta sen hoidosta.

Joku saattaa jättää metsän vakuuttamatta, koska arvelee vakuutuksen ottamisen olevan työlästä. Asiantuntijan mukaan näin ei ole. "Metsävakuutus on yksinkertainen tuote, jota varten ei tarvitse tuntea alan termistöä", Hannu Partanen sanoo.

Vakuutusyhtiöt tarjoavat metsävakuutuksia erilaisilla turvatasoilla, omavastuuosuuksilla ja enimmäiskorvausmäärillä, joista metsänomistaja voi valita itselleen sopivimman kokonaisuuden.

"Myrskyvahinkoja koskeva enimmäiskorvausmäärä on syytä pitää tilanteen mukaisella tasolla", Hannu Partanen muistuttaa.

Myrskytuhoriski on suurin Etelä-Suomessa, joten myös vakuuttaminen on siellä kalliimpaa kuin Pohjois-Suomessa. Tyypillisesti vakuutusmaksun suuruus vaihtelee muutamasta eurosta noin kymmeneen euroon hehtaarilta.

LähiTapiolassa myrskytuhoista maksettava korvaus on ollut keskimäärin 1 500 euroa, mutta summat voivat nousta suuriksikin. "Tunnen tapauksia, joissa vahinkoja on korvattu kymmenien tuhansien eurojen edestä", Jaana Sohlman kertoo.

Vakuutuksen lisäksi metsäänsä voi suojata myrskytuhoilta hoitamalla sitä. Harvennukset kannattaa teettää ajallaan ja maltilla. Jos puustosta hakataan yli 40 prosenttia, myrskytuhoriski kasvaa.

Uudistusaloihin rajoittuvat harvennuskuviot on hyvä käsitellä reunasta lievästi ja harventaa ne vasta keskemmällä kuviota tavoitetiheyteen. Uudistusalojen muotoilulla voidaan huomioida vallitsevat tuulen suunnat.

Markku Remes muistuttaa, ettei säntillisinkään hoito suojaa metsää täydellisesti. "Jos myrsky osuu kohdalle sulan maan aikaan, se vie mennessään."