Vanhat asuinsijat huomioidaan valtion metsien käsittelyssä
Kari Lindholm Pyhäjoen Alatammi Savukoskella on Museoviraston suojelema käyntikohde ja samalla kulttuuriperintökohde parhaasta päästä. Metsätöissä huomioitavia ehjinä säilyneitä kulttuuriperintökohteita on inventoitu valtion mailla tuhansittain. Kuva: Viestilehtien arkistoSAVUKOSKI
Suomen metsät kätkevät siimekseensä kulttuuri- ja rakennusperintöä uitoilta, savotoilta, sota-ajalta ja poronhoidosta, sekä lukuisia muinaismuistoja tuhansien vuosien takaa. Metsähallituksen silmäteränä ovat valtion talousmetsien kulttuuriperintökohteet kivikaudelta 1960-luvulle.
”Tällaisia kohteita on metsissä tuhansittain, eikä kaikkia löydetä koskaan. Toiset kohteet ovat jo katoamaisillaan, jotkut niin hyväkuntoisia, että ne voidaan vielä entisöidä”, Metsähallituksen arkeologi, erikoissuunnittelija Juha-Pekka Joona kertoo.
Inventoinnin taustalla on kansallinen metsäohjelma 2015, joka velvoittaa Metsähallituksen kartoittamaan sen hallitsemilla valtion mailla sijaitsevia kulttuuriperintökohteita yhteensä viiden miljoonan hehtaarin alueelta vuosina 2010–2015.
”Kohteet kartoitetaan, jolloin ne voidaan huomioida metsien käytön suunnittelussa, käsittelyssä, kohteiden suojelussa ja koulutuksessa”, kertoo Metsähallituksen metsätalouden tiedottaja Juri Laurila Rovaniemeltä.
Inventoinnilla estetään myös se, että kohteet eivät tuhoudu ainakaan metsätalouden omien toimenpiteiden takia.
”Kohteen päältä ja lähistöltä poistetaan yleensä puusto, jotta kaatuvien puiden juuret eivät rikkoisi kohdetta. Puista varisevan karikkeen kertyminen kohteiden päälle estyy samalla”, Joona sanoo.
Muinaisjäännöslain nojalla suojeltavia kohteita on tiedossa vähemmän kuin lähelle nykyaikaa ajoittuvia kohteita, joita kaikkia ei ole järkevää tai edes mahdollista suojella.
Vanhojen rakennusten suojelusta luovutaan usein, mikäli niiden kunto on päässyt liian heikoksi.
”Suurin osa suojeltavista kohteista on kivikautisia, rautakautisia ja keskiaikaisia asuinpaikkoja. Lapissa havaitaan etenkin pyyntikuoppia ja saamelaisten kodanpohjia, joista löytyy kynsikivinen liesi ja turvevalli, kaikki muu on yleensä tuhoutunut”, Joona sanoo.
Vastaavia kohteita löytyy yhtä lailla myös yksityismetsistä.
”Tiedot voi tarkistaa Museoviraston nettisivuilta rekisteriportaalista, mikäli kohde on tunnettu. Museovirastolle voi kertoa uusista löydöistä.”
Toisinaan maanomistajat pelkäävät alueensa joutuvan suojelukohteeksi, jolloin arvokas muinaisjäännös saatetaan hävittää.
”Yleensä suojeltu alue on varsin pieni, kesämökki kyllä mahtuu tontille. Muinaisjäännöstä ei saa peittää, kaivaa tai tuhota muutoinkaan. Suoja-alue on kaksi metriä reunasta mitattuna.”
Tutkijoiden tietoon tulevat kohteet antavat uutta tietoa suomalaisten menneisyydestä, siksi ne ovat rajattoman arvokkaita.
”Projektin aikana vanhimmat radiohiiliajoitukset on tehty 8 000 vuoden taakse eli mesoliittiseen kivikauteen, tuolloin nykyisen Lapin alueella on elänyt metsästäjä-keräilijöitä.”
Metsähallitus on pestannut inventointiprojektiin viisi arkeologia. Lapissa työskentelevän Joonan harteilla on 100 000 hehtaarin alue, josta tarkoituksena on tutkia neljän prosentin otos.
”Kyllä paljon jää inventoimattakin, mutta kivikautiset asuinpaikat ja savottakohteet ovat yleensä vesistöjen rannoilla, niihin osataan etsiytyä. ”
Tutkijat onkivat vinkkitietoja Metsähallituksen paikkatietojärjestelmästä, vanhoista kartoista sekä kansalaisilta.
”Mukana myös paikallinen metsuri, joka tuntee alueet hyvin. Vuodessa arkeologit käyvät läpi 200 kohdetta kukin, kohteita kartoitetaan Suomessa yhteensä viitisen tuhatta”, sanoo Joona.
KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
