Suomalainen vaneri kilpailee palvelulla
SAVONLINNA (MT)
Suomalainen vaneri on tunnettua hyvästä laadustaan. Pelkästään se ei kuitenkaan enää riitä.
”Nykyisin suomalaista vaneria ostetaan osana asiakkaalle suunniteltua arvolupausta, jonka haluamme olevan markkinoiden paras”, UPM Plywoodin markkinointijohtaja Susanna Rinne kertoo.
”Kaikki lähtee pitkistä asiakassuhteista ja asiakkaan bisneksen ymmärtämisestä. Ennen fyysisen tuotteen rooli oli isompi. Nyt asiakkaan liiketoimintaa tehostavat kokonaisratkaisut pitävät meidät kisassa mukana.”
Savonlinnassa Saimaan rannalla puristetut ja pinnoitetut koivuvanerilevyt viedään noin 90-prosenttisesti ulkomaille, lähinnä Eurooppaan. Tärkeimpiä käyttökohteita ovat muun muassa kuljetusvälineteollisuus ja rakentaminen.
”Käyttökohteista on valittu strategisesti tärkeimmät ja keskitytty niiden kehittämiseen, asiakkaiden kirjo on kaventunut”, Rinne sanoo.
Myytävä kokonaisuus sisältää esimerkiksi asennushelppouden, pitkän käyttöiän, matalat käyttökustannukset ja joustavan materiaalivirran.
”Asiakas pystyy keskittymään omaan ydintoimintaansa.”
Palvelupaketti halutaan pitää läpinäkyvänä, jotta asiakas tietää tuotteen ja palvelun osuudet siitä.
Rinne arvioi, että palvelujen merkitys kasvaa edelleen. ”Voimme olla asiakkaille taloudellisin vaihtoehto, vaikka emme pysty olemaan halvin.”
UPM:n vaneriliiketoiminta on viime vuosina kehittynyt myönteiseen suuntaan.
”Uskomme, että vanerimarkkinan maltillinen kasvu jatkuu maailmalaajuisesti. Se on ekologinen materiaali, jonka käyttöä tukee ympäristöarvojen huomioon ottaminen. Rakentaminen on kasvussa, vaikka sitä ei Suomessa näe”, Rinne kertoo.
UPM:n vaneriteollisuuden vahvuus on myös korkea tekninen osaaminen.
Pääkäyttökohteissaan koivuvaneri on erittäin kilpailukykyinen lujuutensa ja samalla keveytensä vuoksi.
Se soveltuu esimerkiksi rakentamisessa käytettäviin betonimuotteihin ja rekka-autojen perävaunujen lattiamateriaaliksi, Savonlinnan vaneritehtaan johtaja Juhani Tenhunen sanoo.
Lujuuteen vaikuttaa olennaisesti raaka-aineen laatu. Noin 90 prosenttia Savonlinnan tehtaalla käytettävästä koivusta tulee kotimaasta, noin sadan kilometrin säteeltä tehtaasta.
”Tämä on koivualuetta. Valtaosa puusta on sertifioitua, ja puun alkuperä tunnetaan metsästä tehtaalle asti”, Tenhunen toteaa.
Loput 10 prosenttia käytettävästä koivusta tulee Venäjältä. ”Mieluiten käyttäisimme kotimaista niin paljon kuin mahdollista”, Tenhunen vakuuttaa.
Vaneria tehdään Savonlinnassa keskeytyvällä kolmivuorolla. Työntekijöitä on 260. UPM tekee vaneria lisäksi Jyväskylässä ja Joensuussa.
Savonlinnan tehdas on erikoistunut maksikokoisiin vanerilevyihin sekä erilaisiin pinnoituksiin ja työstöihin, jotka palvelevat ostajaa.
Myös ulkomailla UPM:n yksiköissä työskennellyt Tenhunen pitää vanerin valmistusta itäisessä Suomessa järkevänä korkeista palkkakustannuksista huolimatta.
”Täällä on raaka-aine, osaaminen ja tarvittava infra. Lisäksi maailmalla tiedetään, että Suomessa osataan tehdä hyvää vaneria.”
”Ja tuohan tämä Suomelle tärkeitä vientituloja.”
Terhi Torikka
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
