Ruotsalaiskeksintö otetaan käyttöön Suomessa: Täsmälannoitettu taimi lähtee nopeasti kasvuun

Pottiputkeen kiinnitetty lisälaite annostelee noin teelusikallisen lannoitetta istutuskuoppaan. Täsmälannoittamisen on tarkoitus nopeuttaa puuntaimien kasvuunlähtöä. Kuva: Sanne Katainen

Hämilleenhän sitä menee, kun pottiputkea pitäisi opetella käyttämään uudella tapaa. Ensin putki maahan, sitten leuat auki, vasta viimeisenä taimen pudotus putkeen.

"Tuplapalkka pitää olla, kun vauhti näin tippuu", naureskelee yrittäjämetsuri Vladimir Buhtin.

Hän istuttaa kuusentaimia Orimattilan Kuivannolla ja samalla lannoittaa istuttamansa taimet.

Pottiputkeen kiinnitetty lisälaite tiputtaa noin teelusikallisen lannoiterakeita jokaiseen istutuskuoppaan. Rakeet lähtevät liikkeelle silloin, kun putken leuat polkaistaan auki. Jotta rakeet tulevat taimen alle, taimi on syytä pudottaa putkeen vasta lopuksi.

Tavallisesti taimi pudotetaan pottiputkeen jo ennen leukojen avaamista.

Täsmälannoituksella puuntaimelle pyritään takaamaan entistä nopeampi kasvuunlähtö.

Tähän asti taimikoita ei ole lannoitettu Suomessa lainkaan. Uutta on myös se, että jokainen puu lannoitetaan erikseen sen sijaan, että lannoitetta levitettäisiin tasaisesti koko kuviolle.

Metsänhoitoyhdistys Uusimaa testaa täsmälannoitusta tänä kesänä muutamilla kohteilla. Yhdistys on tilannut pitkään taimia Svenska Skogsplantorilta, ja tänä vuonna myös lannoiterakeet tulevat sieltä.

Ruotsissa taimikoita on täsmälannoitettu jo useita vuosia, pienehköjä aloja tosin.

Metsänomistaja Markku Koivisto on lähtenyt kokeiluun innolla mukaan.

"Mitä enemmän buustia taimi saa kasvuunlähtöön, sitä paremmin se taistelee muuta kasvillisuutta vastaan, etenkin lehtipuun taimia vastaan", hän perustelee.

Metsänomistajalle täsmälannoittamisesta koituu noin sata euroa lisäkustannuksia hehtaaria kohden.

Kun taimien lannoittamista ehdotettiin Koivistolle, spontaani ajatus oli, että sitä tehtäisiin vähäravinteisilla kohteilla. Se ei kuitenkaan ole tarkoitus, metsänhoitoyhdistyksen johtaja Timo Leirimaa ja nyt myös Koivisto sanovat.

Täsmälannoitus sopii nimenomaan ravinteikkaille paikoille, missä kaikki kasvaa vauhdilla. Koska ravinne tulee istutuskuoppaan, taimi saa sen kokonaan käyttöönsä ja saa sillä tavoin etumatkaa muuhun kasvillisuuteen.

Täsmälannoitteessa on vain pieni määrä typpeä, 0,04 grammaa yhtä istutuskuoppaa kohden. Arginiinifosfaattia sisältävä lannoite sitoo maassa jo valmiina olevan typen paremmin puun juurien käyttöön.

Ruotsissa tehdyt kenttäkokeet ovat osoittaneet, että täsmälannoitetuille taimille on kehittynyt ensimmäisenä kesänä muita taimia laajempi ja haaraisempi juuristo. Kolmen vuoden jälkeen lannoitetut taimet ovat olleet selvästi lannoittamattomia isompia.

"Ilmastokysymys on yksi näkökohta: hiiltä pitäisi sitoa puustoon. Kun taimi lähtee nopeasti kasvuun, myös hiilensidonta tehostuu", Leirimaa toteaa.

"Todennäköisesti täsmälannoittaminen vähentää heinäntorjunnan ja ehkä perkauksenkin tarvetta."

Täsmälannoitusta on kokeiltu Ruotsissa kuusen- ja männyntaimilla. Metsänhoitoyhdistys Uusimaa on etsinyt tälle kesälle lannoituskokeiluun myös yhden rauduskoivun istutuskohteen.

Menetelmään ei tiettävästi liity riskejä. "En sitten tiedä, voisiko täsmälannoitettu taimi olla jonkin eläimen mielestä muita taimia maukkaampi", Leirimaa pohdiskelee.