Kuitupuun ylitarjonta hyydyttää harvennushakkuita Lapissa

Etelä-Lapista hankintakuitupuu toimitetaan useimmiten Ruotsiin. Leimikkoa Tervolan Lehmikummussa harventaa Länsi-Pohjan metsänhoitoyhdistyksen metsäkoneurakoitsija Erkki Varajärvi. Kuva: Kari Lindholm

Kuitupuuvaltaisten leimikoiden ylitarjonta Lapissa on hyydyttänyt harvennushakkuut ja etenkin hankintana toteutetut harvennukset Keski- ja Ylä-Lapin yksityismailla.

"Tukille olisi kysyntää, mutta kuidulle ei. Vain kaksi valtakirjakauppaa on sovittu tänä vuonna, ja tiedossa on muutama suora pystykauppa", toiminnanjohtaja Vesa Väisänen Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistyksestä kertoo.

Kuitupuun ylitarjonta Lapissa johtuu metsien nuortumisesta takavuosien voimakkaiden hakkuiden tuloksena ja alueen puunjalostuskapasiteetin supistumisesta miljoonalla kuutiometrillä vuodessa sen jälkeen, kun Stora Enson Kemijärven sellutehdas lopetti toimintansa vuonna 2008.

Ennen Kemijärven tehtaan lakkauttamista tukin myyntimahdollisuudet rajoittivat kuitupuun hakkuita. Nyt tilanne on päinvastainen, Väisänen kuvailee.

Myös pitkät kuljetusmatkat torppaavat puun kysyntää. 160 kilometriä Inarin eteläpuolella sijaitsevasta Sodankylästä kuitupuut toimitetaan reilun 250 kilometrin päähän Kemiin sekä ruotsalaisille sellutehtaille. Harvennusrästejä on kertynyt huonon markkinatilanteen takia jo satoja hehtaareja.

"Puusta tulisi maksaa riittävästi, jotta myös huonotuottoiset hoitohakkuut pystyttäisiin tekemään. Nykyhinnoilla hankintakauppoja ei tehdä varsinkaan talviharvennuskohteista", huomauttaa Pekka Kasurinen Sodankylän metsänhoitoyhdistyksestä.

Lähempänä puunostajia Etelä- ja Länsi-Lapissa, Rovaniemen seudulla ja pystykauppoihin keskittyvällä Posiolla harvennuksia on tehty normaalitahtiin, eikä kuidun menekissä ole valittamista.

Toimitamme havukuidun Ruotsiin Piteå Kappalle. Koivukuitu menee Kemiin Stora Ensolle ja Ruotsiin, tukki Tervolan sahalle, Tapani Peurasaari Länsi-Pohjan metsänhoitoyhdistyksestä selvittää.

Alueen metsänomistajat ruokkisivat mieluummin kotimaista metsäteollisuutta, jos tämä vain olisi mahdollista, arvioi Joni Seppä Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksestä.

Suunnilleen puolet Lapin metsänhoitoyhdistysten korjaamasta havukuitupuusta markkinoidaan Lapin Metsämarkkinat Oy:n kautta. Ostajat löytyvät etenkin Ruotsista.

"Jos vienti lopetettaisiin, markkinatilanne olisi Lapissa entistä vaikeampi ylitarjonnan takia", Jukka Aula Lapin Metsämarkkinat Oy:sta toteaa.

Lappilaisen hankintakuitupuun huonoa menekkiä selittää myös se, että metsäteollisuus työllistää ylitarjontatilanteessa mieluummin omia puunhankintaketjujaan kuin ostaa puuta metsänhoitoyhdistyksiltä tai yksityisiltä puun myyjiltä.

Harvennushakkuiden vähäisyys ja siitä syntyvät rästit heijastuvat puustoon pitkällä aikavälillä. Jos harvennukset viivästyvät 5–10 vuotta tarkoituksenmukaisesta ajankohdasta, puuston järeyskehitys jää heikoksi ja korjuukustannukset nousevat.

Lapista hakattua kuitupuuta toimittavat Ruotsiin metsänhoitoyhdistysten ja Metsämarkkinoiden lisäksi muun muassa Metsähallitus ja Metsäliitto.

Lue myös: Puu liikkuu nyt ennätystahtiin – ostajat juoksevat kelirikkoleimikoiden perässä