Hakekauppa käy kuumana – kysyntä kasvaa, hinta nousee ja tuonti lisääntyy

Kuljetusliike Riekko Oy:n kuljettaja Tapio Sandberg toi perjantaina energiahaketta Oulun Energian voimalaitokselle. Kuva: Kai Tirkkonen

Oulun Energian Laanilan biovoimalaitos valmistui vuonna 2020 ja on korvannut osaltaan turpeen polttoa Oulussa. Kuva: Kai Tirkkonen

Hakkeen kysyntä on kasvanut turpeen käytön romahdettua ja samalla hinta sekä tuontimäärät nousevat. "Hakkeen toimitusmäärät ovat kasvaneet syksyllä 15–20 prosenttia edellissyksystä", liiketoimintajohtaja Juha Fränti L&T Biowatista kertoo.

"Turvetta korvataan hakkeella ja käyttöä nostaa myös sähköntuotanto, voimalat käyvät täysillä sähkön hinnan ollessa korkea."

Sähkön hintaa on nostanut Norjan vesivarastojen kuivuus, maakaasun niukkuus Euroopassa, mikä on lisännyt kivihiilen käyttöä ja nostanut päästöoikeuksien hintaa sekä vähätuulisuus.

"Hakkeen hinta on noussut jonkin verran vuoden aikana, mutta samaan aikaan koneiden polttoaineiden hinta on noussut samaa vauhtia", Fränti sanoo.

Metsähakkeen koko maan keskihinta pyörii Maaseudun Tulevaisuuden tietojen mukaan runsaan 23 euron paikkeilla megawattitunnilta, hinta on noussut vuodessa 3–4 prosenttia. Paikallista vaihtelua on paljon ja toimitusmäärät sekä hakkeen laatu vaikuttavat hintaan.

Tuontihakkeen osuus metsähakkeesta oli 24 prosenttia vuonna 2020. Kaikkiaan käyttö oli lämpö- ja voimalaitoksissa 7,6 miljoonaa kiintokuutiota, Luonnonvarakeskus kertoo. Tuontihakkeen energiakäyttö on kasvanut tasaisesti viiden vuoden ajan.

L&T Biowatti hankkii biopolttoainetta metsistä Etelä-, Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Fräntin mukaan yhtiöllä on hyvä verkosto yrittäjiä, joille riittää töitä ympäri vuoden.

Ensi syksynä on Helsinkiin valmistumassa uusi suuri biolämpölaitos, joka lisää entisestään hakkeen kysyntää. Oulun Energian vuonna 2020 valmistunut suuri biovoimala Laanilassa lisäsi puun käyttöä roimasti viime vuonna.

Oulun Energiassa turpeen käyttö alenee kovaa tahtia, viime vuonna turpeen osuus oli kolmannes ja tänä vuonna arviolta neljännes. "Turvetta korvataan metsähakkeella, sahojen kuorella ja purulla sekä kierrätyspolttoaineilla, joiden kaikkien kysyntä kasvaa. Polttoainetta on riittänyt hyvin", liiketoimintajohtaja Pertti Vanhala sanoo.

"Polttoainetta kuluu runsaasti, kun talvi on kylmä ja sähköntuotanto kovaa. Myös turvetta käytetään varastoista, mutta se loppuu aikanaan, kun sitä ei juuri nosteta."

Oulun Energian toimittajat tuovat haketta myös ulkomailta, lähinnä Venäjältä Kostamuksesta rekoilla, mutta myös Ruotsista. Tuontihakkeen osuus on kymmenen prosenttia koko määrästä.

Toissa vuonna Oulun Energia myi lämpöä 2 100 gigawattituntia, josta puun osuus oli 44 prosenttia.

Kemiin ja Ouluun on tulossa uutta metsäteollisuutta, jonka sivujakeet helpottavat pohjoisessa bioenergian saantia.

Vanhalan mukaan olisi äärimmäisen tärkeää, että valtavat ensiharvennusrästit saataisiin purettua hakkeeksi ainakin osittain. "Nyt on näyttöä, että turpeen käyttäjät ovat vaihtaneet puuhun, mutta kemera-tuen muutosta tarvitaan vielä, että metsät saadaan kuntoon."

Kiteen Lämpö Oy käyttää lämpölaitoksessa energiapuuta ja turvetta. Yhtiön hallitus on määritellyt, että kotimaisen energian osuus tulee olla 50 prosenttia käytöstä.

”Viime vuonna kotimaisen osuus oli 95 prosenttia. Tänä vuonna tuonnin osuus on lisääntynyt”, yhtiön toimitusjohtaja Pekka. K. Vatanen kertoo.

"Lämpöyhtiön täytyy huolehtia kuntalaisten varmasta ja edullisesta lämmön saannista. Tuontihakkeella on omat etunsa, se on sekä edullista, hyvälaatuista ja kuivaa", Vatanen toteaa.

Hän toivoo, että kotimaista käytettäisiin mahdollisimman paljon. Vatanen oli aikoinaan perustamassa Tuupovaaran hakeosuuskuntaa, joka perustui ajatukselle, että osuuskunnan jäsenet hankkivat puut lähimetsistä.