Asuntomessuille ennätysmäärä puutaloja
Tämän vuoden asuntomessuilla Mikkelissä on puutaloja viime vuotta enemmän. Yksi kesän vetonauloista on Honkatalot Oy:n kuusihirsitalo.
Honkatalojen Talo Waven rakennustyöt ovat jo pitkällä. Siitä povataan Mikkelin asuntomessujen vetonaulaa.Asuntomessualueelle saapuessa huomio kiinnittyy aallon muotoiseen puutaloon, joka kohoaa Saimaan rannalla. Rakennuksen ympärillä käy hyörinä, kun pora surisee ja lautoja mittaillaan työmaalla.
Talo Waven, suomeksi Aalto-talon, muotokieli tulee laivoista, veneistä ja autoista. Talo edustaa kaarevalla hirsirakenteellaan uudenlaista puurakentamista.
”Aaltomaisen rakenteen muovailu puusta ei ole ollut helppo toimenpide”, talon rakennuttajan Honkatalojen myyntipäällikkö Mikko Vainionpää kertoo.
Puurakentamisen taidonnäyte on Mikkelin messutoimiston projektipäällikön Heikki Mannisen mukaan yksi tämän vuoden vetonauloista. Moderni rakennus on saanut paljon huomiota niin erikoisen muotonsa kuin tonttinsakin takia. Siitä avautuu suora näkymä järvelle mäntymetsän lävitse.
Honkatalojen molemmat kohteet, Villa Saimaanhelmi ja Talo Wave, on rakennettu kotimaisesta kuusesta. Jälkimmäisessä kaarevien muotojen tukena on käytetty terästä. Rakennustyöt on aloitettu jo viime vuoden keväällä.
Perheyritys Honkatalot Oy:n historia puunjalostuksessa ulottuu vuoteen 1907. Talotehdas sijaitsee Töysässä ja yritys tekee räätälöityjä hirsi- ja ekopuutaloja.
”Erikoisuutemme ovat maailman suurimmat lamellihirret”, Vainionpää kertoo.
Suurimmat hirret ovat 600 millimetrin paksuisia, eikä vastaavia myyntipäällikön mukaan tehdä muualla Suomessa.
Yritys käyttää rakennuksissaan vain kotimaista puuta. Niin Manninen kuin Vainionpää uskovat suomalaiseen puurakentamiseen.
”Meillä on maassamme käytettävissä mitä upein raaka- aine ja osaamista muovailla sitä”, Vainionpää sanoo.
Honkatalot Oy:n myynti on ollut vuodesta 2009 tasaisen kasvava. ”Maailmalla on kysyntää terveelliselle puutaloasumiselle.”
Ensi kesän asuntomessut järjestetään 14.7.–13.8.2017 Mikkelissä.
Puurakentaminen näkyy vahvasti messujen talokannassa. Tänä vuonna valtaosa rakennuksista, 25 taloa 30:stä, on tehty puusta, mikä on huomattavasti enemmän kuin aiempina vuosina.
”Täällä Savossa puun käyttö on yleisempää kuin muiden materiaalien”, Manninen uskoo.
”Aikaisempina vuosina markkinaosuuteen nähden kivitalot ovat käsittääkseni olleet yliedustettuina. Tänä vuonna kivitaloja ja teräsrakenteisia taloja on alueellamme vain muutama.”
Paikallista puumateriaalia on käytetty myös muussa rakentamisessa. Lyhtypylväät, alueen virkistyskäyttöön tarkoitetut penkit ja pöydät on tehty asuntomessualueen entisen talousmetsän männyistä.
Kaikilla 157 pylväällä on PEFC-sertifikaatit.
Puutalojen suuren määrän lisäksi Mikkelin messujen erikoispiirteenä ovat kohteiden entistä pienemmät koot ja energiaratkaisut.
Energiatehokkuutta on haettu monipuolisilla lämmitysjärjestelyillä. Messukohteista löytyy niin maa-, kauko- kuin aurinkolämpöäkin.
Talojen keskikoko on pienentynyt viime kesän Seinäjoen messuilta lähes 30 neliömetriä. Manninen uskoo, että suuria taloja ei enää arvosteta samalla tavalla kuin ennen.
”Nyt meillä on edellisiin messuihin verrattuna enemmän yksikerroksisia taloja.”
Messualueen luonto on haluttu säilyttää mahdollisimman luonnollisena.
”Aiempi trendi oli, että kun rakennetaan jotain uutta, kaikki puut hakataan tieltä pois. Nyt halusimme kuitenkin pitää alueen metsäisenä.”
Metsäistä rakennustyyliä ovat vaatineet myös alueen liito-oravat ja viitasammakot.
”Niiden ansiosta messualueellamme on paljon puistoja ja metsää”, Manninen sanoo ja osoittaa metsikköä, joka seisoo rannalla koskemattomana.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
