Puunkuoresta on muuksikin kuin polttoaineeksi – kuusesta ainesosia kosmetiikkaan ja haavanhoitoon

Pohjois-Pohjanmaan liiton Ritva Isomäki, Ekopinen Hannu Kokko, metsäkeskuksen Timo Pisto sekä Luken Erkki Verkasalo pohtivat Luke Circles -tapahtuman paneelissa biomassan hyödyntämismahdollisuuksia. Kuva: Suvi Jylhänlehto

Metsätalouden sivuvirtoina syntyy vuosittain noin miljoona tonnia kuusenkuorta. Määrä sisältää noin 70 000 tonnia polyfenoleja. Ne ovat yhdisteitä, joita voisi hyödyntää esimerkiksi kosmetiikassa sen sijaan, että ne palavat polttolaitoksessa.

Havupuun kuori on arvoltaan noin 32 euroa tonnilta, kun taas kosmetiikkaa myydään satojen eurojen litrahinnalla, erikoistutkija Tuula Jyske havainnollistaa.

Jyske puhui keskiviikkona Oulussa Luonnonvarakeskus Luken kiertotalouskiertueen avajaistapahtumassa.

Havupuiden kuoressa on ainesosia, joita voitaisiin hyödyntää myös esimerkiksi haavanhoidossa sekä makuaineina juomissa ja elintarvikkeissa.

Puun kuoressa on myös tanniineja, joista voidaan tuottaa puuliimoja.

Vaikka suurin osa kuoresta jatkossakin poltetaan, Jyske uskoo, että erityisesti puuliimat, eristevaahdot ja kosmetiikka ovat sellaisia, jotka pystytään ensimmäisenä tuotteistamaan.

"Monet ovat jo herkistyneet parabeeneille, joita nykyisin käytetään kosmetiikassa", Jyske toteaa.

Tapahtuman keskustelupaneelissa puhunut Pohjois-Pohjanmaan liiton erityisasiantuntija Ritva Isomäki muistuttaa, että aluetalouden kannalta biomassa kannattaisi jalostaa mahdollisimman korkean jalostusarvon tuotteeksi.

Isomäen mukaan esimerkiksi marjat kannattaisi myydä mieluummin vaikka kuivattuina kuin marjoina.

"Ei riitä, että on läjä tavaraa, vaan niille pitää olla myös markkinat", hän lisää.

Eri jalostusarvon tuotteiden tonni-, kilo- tai litrahintoja vertaillessa täytyy kuitenkin muistaa, että tuotekehitys maksaa.

Mäntyöljyn jatkojalostukseen erikoistuneen Ekopinen toimitusjohtaja Hannu Kokko on samoilla linjoilla.

"Biomateriaaleja ei pitäisi myydä kuutioina, vaan kappaleittain."

Hänen mielestään tarvetta olisi puualan tuotteistuksen professuurille.

Kokko peräänkuuluttaa tuotteita, joissa hiili pysyy sitoutuneena pitkään ja jotka ovat lisäksi kierrätettäviä.

"Puu on kierrätettävä materiaali, mutta jos siihen isketään muovimaali päälle, sitä ei enää voi kierrättää."

Luken tutkimusprofessori Erkki Verkasalo huomauttaa, että sivutuotteita ei synny ilman hyvin toimivia päätuotteiden markkinoita.

"Suomalainen sahateollisuus on hyvin tulevaisuuteen suuntautunut", hän kommentoi.

Pohjois-Pohjanmaalla puutalotehtaat ja hirsitalorakentaminen ovat vahvoja alan lippulaivoja.

Verkasalon mielestä Oulu, Kajaani ja Kuhmo ovat hyviä esimerkkejä paikkakunnista, joissa ison sellu- tai sahayrityksen ympärille on syntynyt pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Tämän kaltaisissa teollisuuspuistoissa yritykset hyötyvät toisistaan.

Seuravat Luke Circles -tapahtumat ovat Turussa 5.6., Jokioisilla 10.6., Tampereella 10.9. ja Helsingissä 2.10.