Lankun arvo kaksinkertaistuu – näin kakkosnelonen jalostuu Kaskisissa vientituotteiksi, joita brittinikkarit himoitsevat

Tälläri ja terämies Markku Hakala mittaa pikkuniputtajan asetteita. ”Toleranssi on plus miinus puoli millimetriä." Kuva: Johannes Tervo

Viimeiselle kuukaudelleen rynnistänyt vuosi 2020 on ollut kiireinen Aureskosken Jalostetehtaan Kaskisten-yksikössä.

Kuluttajakäyttöön pakattua puutavaraa on tilattu Britanniaan kiihtyvällä vauhdilla.

”Brittiasiakkaamme ovat lisänneet ostojaan, jotta saavat varastonsa täyteen. Varautuminen ensi vuoden alkua varten on menossa", kertoo Kaskisten yksikön päällikkö Juha Palonen.

”Valmistamme puutuotteita ulko- ja sisärakentamiseen sekä nikkarointiin”, hän määrittelee johtamansa yksikön tuotannon.

Britannian tee se itse -ihmisten elämä olisi paljon tylsempää ilman Kaskisista lähetettyjä paketteja, joita saarivaltakunnan rautakaupat myyvät. Moni terassi ja pergola jäisi rakentamatta.

Juha Palonen johtaa Aureskosken Jalostetehtaan Kaskisten-yksikköä, jonka tuotannosta yli 90 prosenttia menee vientiin. Ylivoimaisesti tärkein vientikohde on Britannia. Kuva: Johannes Tervo

Kaskisten tuotantolinjoilla lähtökohtana on 4,8 metriä pitkä lankku, käytännössä kakkosnelonen.

”Meillä on rimoille tyypillisesti työvaiheina katkonta, vannesahaus kerran tai kaksi sekä höylässä vielä halkaisu itse höyläämisen lisäksi”, Palonen kertoo.

Sitten vuorossa ovat tarroitus, niputus, osapakettien teko ja toimituspakettien kasaus, nippujen suojaaminen ja merkintöjen lisääminen niihin.

Jokainen tuote, jokainen rima tarroitetaan. Tarrasta on luettavissa sahatavaran dimensiot, EAN-koodi ja tiedot metsäsertifioinnista.

Lankkukuutiometrin arvo on yli kaksinkertaistunut, kun se on työstetty ja tarroitettu tee se itse -rakentajille tarkoitetuiksi täsmätuotteiksi. Nippu menee seuraavaksi pakkaamoon, jossa se kietaistaan suojaan. Kuva: Johannes Tervo

Aureskosken Jalostetehdas on ollut Kaskisissa vuodesta 2014.

”Olemme tiloissa, joissa aiemmin toimi Metsä Wood”, Palonen kertoo.

Jatkojalostus oli taikasana, jota sahateollisuudessa toisteltiin 1990-luvulla ja vielä 2000-luvullakin.

Tavoite oli päästä eroon pelkän karvalankun myynnistä. Monen into lopahti.

Aureskosken Jalostetehdas on investoinut lisää. Syyskuussa otettiin käyttöön uusi, 300 metriä pitkä jatkojalostuslinja.

Linjan ansiosta työntekijämäärä kasvaa. Uusimpien rekrytointien jälkeen yrityksellä on Kaskisissa noin 30 työntekijää.

”Parhaillaan on koulutuksessa seitsemän työntekijää."

Tanja Ahola pakkaa tuotteet kuljetusta varten. Puutavaranippu on suojattu, ja suojaan on lisätty tarvittavat merkinnät. Tämä paketti lähtee Kaskisista laivalla Britannian itärannikolle Bostoniin. Kuva: Johannes Tervo

”Puutavaraa ostamme lukuilta suomalaisilta sahoilta”, Palonen kertoo.

Raaka-aine käytetään huolella.

”Puu on niin hieno ja arvokas materiaali, että kaikki pitää voida hyödyntää.”

Mihin kutterinpuru menee?

”Osa menee talojen lämmöneristeeksi, osa kuivikkeeksi eläintiloille.”

Sitä ennen purusta on suodatettu pois hienoimmat jakeet – ”pöly”, Palonen sanoo.

”Se viedään Aureskosken Jalostetehtaan Parkanon-yksikössä valmistettavan pelletin raaka-aineeksi.”

Arto Hakosalo ja Jere Heinonen säätävät tarrakoneen ohjureita uutta puutavaraerää varten. Kuva: Johannes Tervo

1.1.2021 on jälleen yksi tärkeä päivämäärä pitkissä jäähyväisissä, joita Britannia heittää Euroopan unionille. Britannian EU-eron on määrä astua voimaan tulevana uudenvuodenpäivänä.

Vääntö kauppasopimuksesta jatkuu yhä, vaikka vuosi lähestyy loppuaan. EU:n neuvottelijoita johtaa ranskalainen Michel Barnier. Britannian pääneuvottelija on David Frost.

Keskusteluja ovat pyrkineet edistämään myös EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Britannian pääministeri Boris Johnson.

Puuta jalostavalla tehtaalla tarvitaan kymmeniä erilaisia teriä. Markku Hakalan vieressä näkyy osa valikoimasta. Kuva: Johannes Tervo

Tällä terällä syntyvät urat terassilautoihin. Kuva: Johannes Tervo

”Brexitistä mennään yli”, Juha Palonen sanoo.

Esimerkiksi raja- ja tullimuodollisuuksien muutokset osataan hänen mukaansa ennakoida jo melko tarkasti.

”Isoja yllätyksiä ei pitäisi olla tulossa. Uusissa oloissa pystytään toimimaan."

Samaa viestiä ovat kertoneet yrityksen englantilaiset asiakkaat: mullistavia muutoksia ei ole luvassa.

Aureskosken Jalostetehtaan asiakkaita ovat esimerkiksi brittiläiset rautakaupat. Ne myyvät suomalaista puutavaraa pikkunippuina, jotka siisteissä pakkauksissaan on helppo kuljettaa vaikka henkilöautossa.

Ensi vuoden alussa brittiasiakkaiden ostot vähenevät hetkellisesti, Juha Palonen arvioi. Lopulliseen EU-eroon varautuminen on täyttänyt varastot Britanniassa. Kuva: Johannes Tervo

Ensi vuoden alkuun Palonen uumoilee jaksoa, jolloin brittiasiakkaiden ostot vähenevät. Se on ymmärrettävää: sen verran paljon tavaraa on nyt hankittu varastoihin.

Niin iso muutos Britannian ero EU:sta on, että vientiyritykset ovat tarkkana.

”Esimerkiksi valuuttakurssimuutoksiin pitää varautua.”

Britannian talouskehityskin mietityttää. Mitä tapahtuu bruttokansantuotteelle brexitin jälkeisessä maailmassa? Millaiseksi muodostuu brittien ostovoima?

Jokainen yksittäinen puujaloste tarroitetaan. Tuotteet ja paketit merkitään asiakaskohtaisilla viivakodeilla sekä tuotetunnuksilla. Tarrassa on tieto myös metsäsertifioinnista. Kuva: Johannes Tervo

Kaskisten satama-alueella toimivalla Aureskosken Jalostetehtaalla on lyhyt matka vientireitille.

Yhdeksänmetristä syväväylää pitkin lähtevät laivat, joiden kyydissä tehtaan puutuotteita kulkee Britanniaan.

Suuntana on ensin Hull, josta matka jatkuu hieman etelämmäksi Bostoniin – ja tämä Boston sijaitsee Britannian itärannikolla Withamjoen rannalla.

Kaskisissa valmistuu puutuotteita ulko- ja sisärakentamiseen sekä nikkarointiin. 

• Jalostaa sahatavaraa Kaskisissa ja Parkanossa. Kolhossa Mänttä-Vilppulassa yhtiöllä on kyllästämö.
• Kaskisista vientiin menee yli 90 prosenttia tuotannosta. Ylivoimaisesti tärkein vientikohde on Britannia, seuraavaksi Benelux-maat.
• Asiakkaita ovat esimerkiksi rautakaupat. Myynti verkon kautta kasvaa koko ajan.
• Tänä vuonna Kaskisissa jalostetaan kuusta ja mäntyä yhteensä noin 45 000 kuutiometriä.
• Aureskosken Jalostetehdas on osa Tammisto-yhtiöitä, joiden yhteinen jalostuskapasiteetti on yli 500 000 kuutiometriä vuodessa.
• Tammisto-yhtiöillä on noin 150 työntekijää. Liikevaihto on runsaat 30 miljoonaa euroa.
• Yhtiöiden toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja on Markku Heinonen.