Luontopaneelin Kotiahon mukaan metsäalan etujärjestöt jarruttavat muutoksia ja kärjistävät keskustelua – "Suomeen ei mahdu uusia biotuotetehtaita"

Janne Kotiahon mukaan ekologisen kestävyyden on ajettava sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ohi, koska maapallon kantokyvyllä on rajansa. Kuva: Suvi Elo

Suomen Luontopaneelin puheenjohtaja, ekologian professori Janne Kotiaho pitää valitettavana, että Luontopaneelin ehdotukset EU:n suojelutavoitteiden toteuttamisesta ovat poikineet mustavalkoista keskustelua. Kärkevimmissä kommenteissa maalataan kuvaa metsäteollisuuden loppumisesta suojelun seurauksena.

"Kun me asetamme joitakin prosentteja pinta-alasta suojeluun, ei se mitenkään voi kaataa Suomen metsäteollisuutta tai aiheuttaa hirvittäviä seurannaisvaikutuksia vientiteollisuudelle, taloudelle ja työllisyydelle. Jos näin olisi, olisimme ajaneet metsien talouskäytön ihan äärirajoille ja se olisi kestämätöntä itse teollisuudenkin resilienssin kannalta."

Kotiahon mukaan metsissä etenevän luontokadon pysäyttämiseksi tarvitaan vain hieman lisää suojelupinta-alaa ja määrätietoista siirtymää kohti luontoa huomioivia metsänhoitotoimenpiteitä.

Professorin mielestä Suomeen ei mahdu enää lisää puuta jalostavia biotuotetehtaita. Suojelun lisääntyessä metsien käyttöä ei voida enää lisätä kestävästi edes puuntuotannollisesti. Puunkäyttöä tulisi pikemminkin maltillistaa ja keskittyä pitkäikäisiin tuotteisiin.

Luonto pitää huomioida metsien käytössä nykyistä paremmin siksikin, että toimialalla säilyy toimilupa kansalaisten silmissä.

Kotiaho ei usko, että Luontopaneelin mietintö metsien suojelun kohdentamisesta kannusti metsänomistajia suoraan aavistushakkuisiin.

"Kun edunvalvontajärjestöt ovat ruvenneet julkisesti ennakoimaan, että kohta tulee aavistushakkuita, tällaiset puheet ovat omiaan masinoimaan aavistushakkuita. Sitä saa, mitä tilaa."

Kotiahon mukaan edunvalvontayhteisöt pyrkivät myös vääristämään tiedeyhteisön viestiä metsien talouskäytön ongelmista. Metsänomistajia luontokadosta ei pidä syyttää.

Kotiahon mukaan perheomistajuuteen perustuvassa metsänomistuksessa on paljon hyviä puolia ja metsien hoidossa on tehty oikeitakin ratkaisuja.

"En usko, että kenenkään tavoitteena on ollut heikentää luontoa. Mutta nyt etujärjestöt tahallaan jarruttavat parannuksia ja siten syventävät ongelmia."

Professori uskoo, että myös metsänomistajien syyllistävänä kokema metsäkeskustelu johtuu etujärjestöjen retoriikasta: "Kun etujärjestöt syyttävät syyllistämisestä, ne itse aiheuttavat maanomistajissa syyllistymistä."

Myös "metsissä hiippailevia" luontokartoittajia on kritisoitu, mutta Kotiahon mukaan jokamiehenoikeudet sallivat luontokartoittajien liikkumisen metsissä.

"En muista, että onko tapauksia, että olisi tullut jotain rajoitteita tai kieltoja suoraan tällaista kartoitusten pohjalta vai onko sekin pelkkä uhkakuva, jota pidetään pinnalla", professori pohtii.

Hänen mielestään itse kukin saa sanoa vapaasti, jos lähimetsän hakkuut harmittavat.

"Mulla ei ole päätösoikeutta naapurin metsään, mutta voin yrittää vaikuttaa suoraan siihen maanomistajaan tai pitkällä tähtäimellä poliitikkoihin, että me muutamme sääntelyä."

Artikkeli julkaistiin metsäalan viestintäpalveluja tarjoavan Audiomedia Oy:n nettisivuilla.