Syöpävaaralliselle puupölylle altistuu Suomessa yli 60 000 henkeä

Sahayrittäjä Pertti Huppunen sahasi kotimaista lehtikuusta terassilaudoiksi Nurmijärvellä torstaina. Hän ei koe puupölyä ongelmaksi omassa työssään. Kuva: Sanne Katainen

EU aikoo kiristää metsäteollisuudessa syntyvän puupölyn pitoisuusrajoja (MT 5.4.). Rajoituksilla halutaan ehkäistä työntekijöiden altistumista puupölylle ja sairastumista syöpään.

EU:n kolmikantaneuvotteluihin edenneessä ehdotuksessa EU-komissio ja neuvosto ajavat lehtipuun pölylle pitoisuusrajaa, joka on kolme milligrammaa kuutiometrissä. Nykyinen raja on lehtipuulle viisi.

Havupuun pölylle ei ole määrätty pitoisuusrajaa, koska sitä ei ole pidetty terveydelle vaarallisena.

Euroopan parlamentin ehdotus on komission ja neuvoston ehdotusta tiukempi. Sen mukaan kaiken puupölyn pitoisuusraja tulisi laskea kahteen milligrammaan kuutiometrissä. Tähän tulisi siirtyä kaikissa EU-maissa viiden vuoden aikana.

Parlamentin ajama ehdotus johtaisi pölysuodattimien vaihtoon erityisesti vanhoissa tuotantolaitoksissa. Se toisi Metsäteollisuus ry:n mukaan jäsenille sadan miljoonan euron kustannukset.

”Alalla on paljon pieniä pk-yrityksiä, joiden investointi­mahdollisuudet koneisiin ovat heikot”, Metsäteollisuus ry:n asiantuntija Mikko Lehtonen arvioi.

Jos parlamentin ehdotus toteutuisi, kuusen, männyn ja koivun pölyä käsiteltäisiin yhtäläisin rajoituksin. Ehdotuksesta kärsivät eritoten alat, joissa ei käsitellä lehtipuuta.

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.) ymmärtää metsäteollisuuden huolen. Erityisesti suomalaiset sahat ovat olleet jyrkästi muutoksia vastaan, koska pölyn mittausta varten ei ole yhtenäistä menetelmää.

"Elinkeinoelämää täytyy kuunnella herkällä korvalla", Mattila sanoo.

Suomen kantaa hän ei kuitenkaan suostu julkisesti avaamaan. Jos rajat tiukkenevat, Mattila uskoo, ettei muutoksia pitoisuuksiin tulisi tehdä heti vaan kohtuullisilla siirtymäajoilla.

Erityisesti lehtipuun pölyn vaikutuksesta on Mattilan mukaan tärkeää saada lisätietoa. Ratkaisuja voidaan odottaa syksyllä.

"Asia etenee EU:ssa koko ajan."

Kansainvälisen syöpätutkimusjärjestön IARC:n mukaan pölylle altistuvilla työntekijöillä on kohonnut riski sairastua nenän ja nenäonteloiden syöpään. Altistumiseen liittyy riski altistua myös muille sairauksille, kuten astmalle.

EU:ssa noin 3,6 miljoonan työntekijän työilmasta on havaittu puupölyä. Työterveyslaitoksen arvion mukaan Suomessa vastaava luku on yli 60 000.

Työterveyslaitoksen asiantuntijan Kirsi Husgafvel-Pursiaisen mukaan parlamentin kannattama, kahden milligramman pitoisuus on perusteltu.

"Vaikka syöpä on harvinainen, ne tapaukset, joihin törmäämme viittaavat usein pölyaltistukseen."

EU:n parlamentin ehdotuksessa puupölyä ei erotella lehtipuun ja havupuun välillä. Lehtipuun pölyä on kuitenkin pidetty terveysvaikutuksiltaan haitallisempana kuin havupuun.

"IARC:n tutkimukset osoittavat, että kaikki puupöly lisää syöpäriskiä. Nykyinen raja viisi milligrammaa kuutiometrissä on hyvin korkea pitoisuus."

Puupölyä syntyy muun muassa puun sahauksessa ja höyläyksessä, levyteollisuudessa, puutuotteiden ja huonekalujen sekä kalusteiden ja rakennuspuusepänteollisuuden tuotteiden valmistuksessa.

Husgafvel-Pursiaisen mukaan puupölylle altistuvat eniten puuta työstävät henkilöt. Tähän joukkoon kuuluvat puutyöntekijät, työstökoneiden hoitajat ja rakennuspuusepät sekä sahatyöntekijät.  

"Tämä on merkittävä juttu, kyse on ihmisten työkyvystä ja terveydestä", hän sanoo.