Kokenut joulukuusenkasvattaja kaipaa pinta-alaveroa: "Ahkera saisi tilin, laiska jäisi ilman"

Joulukuusikonkari Esko Tanskanen palauttaisi Suomeen metsien pinta-alaverotuksen nykyisen puun myyntitulojen verotuksen tilalle. Kuva: Sanne Katainen

Mistä joulukuusen hinta muodostuu? Pääosin veroista, toteaa joulukuusia puolen vuosisadan ajan kasvattanut Esko Tanskanen Lohjalta.

"Leijonanosan joulukuusen hinnasta vie verot, toiseksi eniten myyntipaikan luovuttaja ja vaatimattomimman osan saa kuusenkasvattaja 10–12 vuoden työstään", Tanskanen avaa.

"Kuusenviljelijän työhön kohdistuu kohtuuton verotus. Se syö kuusen hinnasta kolmanneksen, lisäksi tulee 24 prosentin arvonlisävero. Siihen päälle vielä paikan hinta, markkinointi ja matkakulut. Jotain se alkutuottajakin haluaa saada kasvattamastaan kuusesta."

Helsingissä hyvä toripaikka voi maksaa joulunajaksi jopa tuhansia euroja. Näin myös kuusen hintalappu voi kivuta lähemmäs sataa euroa. Mitä pidempi kuusi on, sitä kalliimpi on myös hinta, sillä kuuset leikataan vuosittain kauniin muodon ja tuuheuden ylläpitämiseksi.

Tanskanen haluaisi palauttaa Suomeen mielestään oikeudenmukaisen metsien pinta-alaverotuksen nykyisen puun myyntitulojen verotuksen tilalle.

"Edes vaihtoehtoisena valintana", hän esittää.

Joulukuusiviljelmän kiertoaika on lyhyt, minkä vuoksi Tanskanen kertoo maksavansa monenkertaiset verot perinteisiin tukkipuuta kasvattaviin metsänomistajiin verrattuna.

"Pinta-alaverotusmalli on metsien hoitoon kannustava. Ahkera saisi tilin, laiska jäisi ilman. Lisäksi kunnat ja valtio saisivat verotulonsa tasaisesti suhdanteista riippumatta. Miettikääpä päättäjät tätä puolta asiasta", hän sanoo.

"Esimerkiksi monet perikunnat jättävät nykymallilla metsät oman onnensa nojaan. Kun ei myy puuta, niin välttää myös verot."