Kemiöläiskallio repesi helteessä
Pitkä hellejakso oli liikaa jopa suomalaiselle peruskalliolle, joka repeili lämmön vaikutuksesta, kertoo Geologian tutkimuskeskus tiedotteessaan.
Erikoinen luonnonilmiö havaittiin 27.7. noin kello 15 alkaen Dragsfjärdin ulkosaaristossa, Långörenin saarella Kemiössä. Saaren kesäasukkaat kuulivat syvältä silokalliosta paukahtelua noin 2–5 sekunnin välein. Erittäin voimakkaiden paukahdusten yhteydessä kuului ritinää.
”Kallio repesi silmiemme edessä. Kallioon muodostui sillä hetkellä noin neljän metrin pituinen pikkuinen repeämä, jonka reunasta irtosi pieniä kallionpalasia. Repeäminen jatkui ja kalliosta nousi pieni siivu, helma, noin kahden sentin korkeudelle. Paukahtelu, jyrähtely ja ritinä loppuivat pikkuhiljaa. Seisoimme paikalla arviolta noin 15 minuuttia, jonka jälkeen ajattelimme halkeilun loppuneen”, Aleksei Sarpaneva kertoo.
Kun perheen poika Anton meni noin tuntia myöhemmin katsomaan kalliota, kuului kova pamahdus ja noin kämmenen kokoinen kivi lensi metrin korkeudelle. Samalla silokallion paksumpi osa halkesi. Kokonaisuudessaan tapahtuma kesti noin kaksi tuntia.
Tapaus kiinnosti myös Geologian tutkimuskeskuksen tutkijoita, jotka kävivät paikan päällä tutustumassa kallioon.
”Kyse ei ollut syvälle ulottuvasta uudesta siirroksesta, kuten ensin arvelimme, eikä tapahtuman aikaan rekisteröity siirroksiin aina liittyvää seismistä aktiivisuutta Lounais-Suomessa. Kartoitimme noin kahden aarin alueelta kahdeksan uutta rakoa”, kertoo tutkimusjohtaja Pekka Nurmi.
Nurmen mukaan kyseessä näyttää olevan kiven pinnallinen rakoilu eli niin sanottu exfoliaatio.
”Siihen ovat vaikuttaneet kallion voimakkaan jännitystilan muuttuminen pitkäaikaisen eroosion ja ehkä jääkauden jälkeisen maankohoamisen vaikutuksesta. Tapahtuman on ehkä laukaissut kiven lämpölaajeneminen pitkän hellejakson seurauksena.”
Nurmen mukaan myös viikkoja toistuneet viileän meriveden ja toisaalta auringon paahteen aiheuttamat voimakkaat lämpötilavaihtelut ovat voineet vaikuttaa asiaan, ja nämä ovat yhdessä johtaneet kiven äkilliseen murtumiseen.
”Vastaavaa äkillistä ja äänekästä kallion rakoilua ei ole aiemmin havainnoitu Suomessa emmekä ole vielä kirjallisuudestakaan vastaavaa tapausta löytäneet, vaikkakin exfoliaatio on sinänsä melko tavallista”, Nurmi kertoo.
Saaren kivet ovat alun perin syntyneet noin 15 kilometrin syvyydellä yli 1 800 miljoonaa vuotta sitten. Jääkauden jälkeen maa on noussut Saaristomerellä 400 metriä ja kohoaa neljä millimetriä vuodessa.
MT
Vastaavaa
äkillistä ja
äänekästä kallion rakoilua ei ole
aiemmin havainnoitu Suomessa.«
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
