Ensimmäiset solukkokuuset on istutettu Punkaharjulla
Punkaharjulla sijaitsee tutkimuspuisto, jossa nyt seurataan valiokuusista jalostettujen taimien kasvua Itä-Suomen olosuhteissa. Tutkimusalaa on vajaat kaksi hehtaaria. Teijo Nikkanen Kuva: Viestilehtien arkistoJOENSUU (MT)
Kuusen solukkoviljelyä kehitetään taimituotannon ja metsänviljelyn tarpeisiin Metlan Punkaharjun toimipaikassa. Ensimmäiset solukkokuuset on juuri saatu istutettua noin kahden hehtaarin alalle.
Solukkolisäyksessä käytetään jalostusohjelman huippukuusien risteytyksestä saatua solukkoa. Sitä monistetaan kasvualustalla, jonka hormoni- ja ravinnekoostumusta säätelemällä solukko saadaan kehittymään pieneksi taimeksi.
”Menetelmän etu on, että sillä voidaan tuottaa tehokkaasti perimältään yhtäläisiä ja tasalaatuisia taimia”, sanoo projektipäällikkö Susanne Heiska Metsäntutkimuslaitoksesta (Metlasta).
Muutamassa kuukaudessa grammasta solukkoa saadaan kasvamaan jopa 50–100 pientä tainta.
Kun lisäysaineisto on peräisin ominaisuuksiltaan tunnettujen puiden kontrolloiduista risteytyksistä, perimä tunnetaan tarkasti.
”Tämä mahdollistaa vuosikymmenten jalostustyön tulosten saamisen entistä nopeammin käytännön metsänviljelyyn. Tulevaisuuden metsissä kasvavien puiden laatuominaisuuksiin voidaan vaikuttaa entistä enemmän”, Heiska kuvaa kokeilun käytännön merkitystä.
Menetelmät havupuiden solukkoviljelyyn on kehitetty jo kymmenen vuotta sitten, mutta toistaiseksi ne ovat vaatineet liikaa käsityötä soveltuakseen taimien kaupalliseen tuotantoon.
Nyt kuusen solukkoviljelyn työvaiheet on saatu ketjutettua prosessiksi, jolla taimia voidaan tuottaa vaikka ympäri vuoden.
”Naapurimaassa Ruotsissa ollaan kuitenkin harppaus Suomea edellä. Siellä Skogforsk kokeilee solukkoviljelymenetelmien käyttöä osana kuusen jalostusta”, kertoo äskettäin kokousmatkalta Ruotsista palannut Heiska.
Ruotsissa on kehitetty jo massatuotantomenetelmiä ja automaatiotakin Swe Tree Technologies -yhtiössä.
”Meillä käytössä olevat kiinteät kasvatusalustat on siellä korvattu liuoksella. Solukko laitetaan kasvatusastiaan, jossa sitä monistetaan. Kun solukkoa on saatu kasvatettua haluttu määrä, se saadaan kypsymään alkioiksi muuttamalla systeemissä virtaavan nesteen koostumusta.”
Matkan varrella alkiot luokitellaan optisen sensorin ja hahmontunnistussovelluksen avulla. Parhaat alkiot päätyvät kuljettimelta idätysalustalle, jolla ne saadaan vihertämään ja kasvattamaan juuret.
Pikkuruisten taimien koulinta ei vielä Ruotsissakaan onnistu koneellisesti, vaan siihen tarvitaan käsityötä.
Vuosina 2011 ja 2012 tehdyistä hyvien ykkös- ja kakkosvyöhykkeen kuusiyksilöiden risteytyksistä on tuotettu jalostuslinjoja, joista parhaat on valittu jatkoon laboratoriokasvatettavuuden perusteella.
Linjoista on kasvatettu taimia, jotka ovat nyt 2-vuotiaita.
”Nämä taimet pääsivät tänä kesänä ensimmäisiin solukkokuusen kenttäkokeisiin, joissa niiden kasvua, kasvurytmiä ja terveyttä tarkkaillaan usean vuoden ajan. Havaintojen perusteella linjoista valitaan parhaat ja rekisteröidään metsänviljelyaineistoksi”, Heiska kertoo.
LIISA YLI-KETOLA
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
