Varovainen metsänkäsittely säilyttää rauhan
Poiminta-, pienaukko- ja harvennushakkuut säilyttävät Ylimuonion metsät peitteisinä. Kuvassa näkyy Miasniemen vasta käsitelty leimikko. Juri Laurila / Metsähallitus Kuva: Viestilehtien arkistoHakkuut
metsänkasvun äärialueilla
ovat pelleilyä.«
MUONIO
Pitkistä metsäkiistoistaan tunnetun Muonion valtionmailla nautitaan metsärauhasta, johon päästiin Metsähallituksen ja muoniolaisten sidosryhmien yhteistyöllä viime keväänä.
Sopua edelsi kiistan osapuolten yksimielisyys Ylimuonion valtionmaiden käytöstä.
”Kuntalaisten, matkailun, porotalouden ja Metsähallituksen intressit on sovitettu yhteen Tunturi-Lapin maakuntakaavan linjausten mukaisesti”, Metsähallituksen aluejohtaja Kii Korhonen Rovaniemeltä kertoo.
Ylimuonion noin 14 300 hehtaarin yhtenäistä metsäaluetta pidetään tärkeänä etenkin alueen matkailulle. Metsissä liikkuvat erämaisia kokemuksia janoavat matkailijat, jotka jättävät Muonioon miljoonia euroja vuodessa.
”Matkailu työllistää Muonion 1 100 asukkaan kunnassa noin 600 henkilöä, valtionmaiden metsätalous tuskin ketään”, Harrinivan Lomakeskuksen toimitusjohtaja Kyösti Pietikäinen vertaa.
Sovinnon myötä Pallastunturien länsipuolelle perustettiin maisemametsänhoidon valtakunnallinen pilottialue. Ylimuonion ensimmäinen leimikko Kätkäsuvannon Miasniemessä käsiteltiin äskettäin metsän peitteisyyden säilyttävällä pienaukko- ja harvennushakkuulla.
”Hakkuut metsänkasvun äärialueilla ovat pelleilyä. Niillä ei ole juuri taloudellista merkitystä”, Pietikäinen kritisoi.
Metsähallituksen hakkuupyrkimykset Ylimuoniossa nostivat vastarintaa jo 1980-luvulla. Tästä syystä alueella ei ole hakattu metsää lainkaan.
”Alue oli ongelmallinen. Sieltä jouduttiin pysymään pois, vaikka se luettiin metsätalousalueeksi”, Korhonen luonnehtii.
Muonion metsäkiista kärjistyi uudelleen talvella 2006.
”Metsähallitus suunnitteli jälleen hakkuita Ylimuonion metsiin, jotka ovat meidän viimeiset erämaametsät Pallas-Yllästunturin kansallispuiston ulkopuolella”, Pietikäinen sanoo.
Kuntalaisten ja matkailuyrittäjien vastarinnan jälkeen Metsähallitus suostui rauhoittamaan 2 500 hehtaaria metsää hakkuilta kymmeneksi vuodeksi sillä ehdolla, että yritykset korvaavat hakkuutulojen menetykset.
”Maksoimmekin yhdessä Hotelli Olostunturin kanssa Metsähallitukselle huomattavat suojelurahat.”
Sopimuksen yhteydessä osapuolet päättivät, että alueen maankäyttöasiat ratkaistaan tulevassa maakuntakaavassa.
”Ylimuonio merkittiin kaavaan matkailu-, metsätalous- ja porotalousvaltaiseksi alueeksi. Ehtona metsätaloustoimille oli Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelman laatiminen”, Korhonen toteaa.
Ylimuonion valtionmaiden käyttösuunnitelma laadittiin matkailuyritysten, paliskunnan, kyläyhdistysten, luontojärjestön, riistanhoitoyhdistyksen, kunnan, yrittäjien etujärjestön ja Metsähallituksen yhteistyönä.
Osapuolten yksimielisesti hyväksymän käyttösuunnitelman myötä matkailuyrittäjien ja Metsähallituksen välinen suojelusopimus raukesi viime keväänä, ennen sopimuskauden päättymistä.
”Hyväksymme Miasniemessä näkemämme maisemahakkuut, joissa ei tehdä maanmuokkauksia, ja joissa metsänpeitto säilytetään”, sanoo Pietikäinen.
Työryhmä seuraa suunnitelman toteutumista. Hakkuut suunnitellaan maisemakuva ja erämaisuus huomioiden. Metsäautoteitä ei rakenneta, vanhat ja isot aihkit säästetään. Avohakkuita ja maanmuokkauksia ei tehdä lainkaan, ja erityishakkuiden aika on talvella.
Metsän peitteisyyden säilyttävillä poiminta-, pienaukko- ja harvennushakkuilla käsitellään noin 2 000 hehtaaria eli 15 prosenttia 8 335 hehtaarin käyttösuunnitelman metsätalousalueesta vuoteen 2040 mennessä.
Muonion paliskunnan poroisäntä Taisto Ristimella on hyvillään metsärauhasta ja pehmeämmistä hakkuutavoista.
”Harvennettu metsä on poroille parempi kuin taaja metsä. Luontainen uudistaminen ei turmele jäkälikköjä. Tästä on saatu näyttöä Ylläksen alueella.”
Sen sijaan alueen yksityismaiden metsäauraukset ovat Ristimellan mukaan olleet varsin tuhoisia poronhoidon kannalta.
”Metsähallitus ei ole aurannut metsää ainakaan 20 vuoteen. Valtionmailla käsittelyjälki on ollut siistiä.”
Kun tiedetään, että valtionmaiden hakkuut eivät enää jätä jälkeensä rannattomia aukkoja, se lujittaa matkailuelinkeinon luottamusta Metsähallitukseen. Kii Korhonen toivoo, että metsätalouden ja matkailun intressit voidaan sovitella maisemametsänhoidon keinoin jatkossakin.
”Mikäli maisemametsät havaitaan hyväksi, voivat laajat metsäkiistat jäädä historiaan lopullisesti.”
KARI LINDHOLM
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
