Hyssälän näkemykset perustuvat virheellisiin tietoihin

Liisa Hyssälä (MT 26.9.) on apteekkialaa koskevissa mielipiteineen yhtä kaukana todellisuudesta kuin Venäjä demokraattisesta oikeusvaltiosta.

Hyssälä mainostaa osallistuneensa ministerinä selvityksiin lääkkeiden jakelusta. Hänellä on myös hammaslääkärin koulutus. Ihmettelenkin, miksei hän tunne lääkelakia. Jos tuntisi, niin tietäisi, etteivät apteekit päätä reseptilääkkeiden hintoja.

Luulisi hammaslääkärin myös ymmärtävän, että apteekkia johtaa terveydenhuollon ammattilainen, proviisori, siitä syystä, etteivät kaupalliset intressit aja terveydenhuollon edelle. Virossa tämä opittiin kantapään kautta (www.apteekkari.fi 20.2.2020).

Hyssälä väittää apteekkien jääneen jälkeen digitalisaatiossa. Tämä väite ei perustu faktaan vaan on puhtaasti hatusta heitetty arvio. Todellisuudessa apteekkiala on digitalisoitunut kovaa vauhtia. Esimerkiksi ensimmäiset sähköiset reseptit toimitettiin vuonna 2011 ja vuonna 2017 siirryttiin ihmisten resepteissä pelkästään sähköisiin resepteihin.

Nykyään lääkäri voi kirjoittaa sähköisen reseptin vaikka kesämökiltään ja asiakas voi hakea reseptin mistä vain apteekin toimipisteestä, joita on yli 800. EU:n alueella sähköistä lääkemääräystä on pyritty edistämään. Suomalaisen sähköisen reseptin voi jo ostaa Kroatiasta ja osasta Viron sekä Portugalin apteekeista.

Tällä hetkellä yli 200 apteekilla on verkkoapteekki. Osassa näissä verkkoapteekeissa on myös videoapteekki, jonka avulla lääkeneuvontaa voidaan antaa kuvan ja äänen kera.

Myös erilaiset noutolokerot ovat yleistyneet. Euroopassa on myös otettu alkuvuodesta 2019 käyttöön lääkevarmennusjärjestelmä. Järjestelmän avulla estetään lääkeväärennösten pääsy markkinoille. Varasto- ja tavaranpurkurobotit ovat olleet jo vuosia arkipäivää monissa apteekeissa. Ne paitsi nopeuttavat apteekin toimintaa myös lisäävät lääkitysturvallisuutta.

Kirjoittaja moittii politiikkoja punaisen langan puuttumisesta, mutta hänen omasta tekstistään näyttävät puuttuvan ihan kaikenväriset langat. Tutkimuksen mukaan vuonna 2020 93 prosenttia suomalaisista oli yleisellä tasolla tyytyväisiä apteekkipalveluihin. Ei siis lähdetä ehdoin tahdoin korjaamaan jotain, mikä ei ole rikki.

Oskari Verho

farmaseutti

Somero