Apteekkien proviisoriomistukselle on vahvat perusteet

Liisa Hyssälä kirjoitti, ettei apteekkien proviisoriomistukselle ole tarvetta (MT 27.9.).

Proviisoriomistuksen tarkoituksena on yhdistää ammatillinen ja taloudellinen vastuu apteekista ja varmistaa, että apteekin toimintaa ohjaavat ensisijaisesti terveydenhuollolliset eivätkä kaupalliset tavoitteet.

Sen tarkoituksena on myös varmistaa riippumattomuus lääketukuista ja -yhtiöistä, jotta ne eivät pääse sanelemaan apteekkien tuotevalikoimia ja -suosituksia.

Proviisoreita – toisin kuin lääkäreitä – on saatu apteekkiyrittäjiksi pienillekin paikkakunnille, joille proviisorit saavat tavallisesti ensimmäiset apteekkilupansa.

Apteekkien proviisoriomistukselle on kansan vahva tuki. Tuoreen väestökyselyn (Aula Research, 8/2022) mukaan 86 prosenttia suomalaisista pitää tärkeänä, että apteekin omistaja on proviisori. Näin on yli kymmenessä muussakin EU-maassa.

Apteekkien omistuksen vapauttaminen johtaisi vain siihen, että yli 600 yrittäjäapteekkaria korvautuisi pääosin apteekkiketjuilla, joita perustaisivat todennäköisesti ainakin K- ja S-ryhmät sekä lääketukut. Isot söisivät pienet.

Apteekkien omistus ei vaikuta lääkkeiden hintoihin, sillä niistä päättävät lääkeyritykset ja valtio. Reseptilääkkeiden kuluttajahinnat ovat viime vuosina laskeneet ja itsehoitolääkkeiden pysyneet lähes ennallaan.

Tilastokeskuksen mukaan ruoan hinta nousi viime vuoden elokuusta tämän vuoden elokuuhun 12,5 prosenttia, reseptilääkkeiden kuluttajahinnat sen sijaan laskivat yli viisi prosenttia. Lääkkeiden hintasääntely suojaa kuluttajaa etenkin nyt korkean inflaation aikana.

Uudistuminen on välttämätöntä ja väistämätöntä kaikilla toimialoilla. Apteekkialalla on viime vuosina toteutettu huima digiloikka ja automaatiokehitys. Lähiapteekkiverkostoa tukee jo yli 200 verkkoapteekkia ja joka neljännessä apteekissa toimintaa tehostaa varastoautomaatti tai -robotti.

Apteekkialan uudistustarpeita arvioidaan parhaillaan osana lääkeasioiden uudistusta. Apteekkialaa kannattaa uudistaa terveydenhuollon tavoitteista käsin, sillä lääkehuollon osaamista tarvitaan myös tulevilla hyvinvointialueilla.

Erkki Kostiainen

viestintäjohtaja

Suomen Apteekkariliitto