Alkoholin haitat peittyvät yksilönvapauden alle

Suomalaista alkoholipoliittista keskustelua voi kuvata sanoilla vähättely, yksilön oikeus ja ääripäihin painottuva argumentointi. Mitä jos kerrankin keskustelisimme siitä, mitä alkoholinkäytön arkipäiväistyminen aiheuttaa yksilöille, perheille ja yhteisöille?

Toimittaja Ani Kellomäki kirjoitti Ylen nettisivuilla (13.9.) alkoholipolitiikan keskittyvän vain ongelmajuojaan ja läheisten jäävän vaille apua.

Uudistaessaan alkoholilainsäädäntöä hallitus toteaa ohjaavana näkökulmana olevan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.

Miten kaupan myynnissä olevien alkoholijuomien enimmäisvahvuuden nostaminen ja Alkon aukioloaikojen laajentaminen edistävät terveyttä ja hyvinvointia?

Alkoholinkäytön arkipäiväistymiseen ovat vaikuttaneet paitsi hinta ja saatavuus, myös yleisen ilmapiirin ja käyttötottumusten muutos. Sääntelyn vastustajat perustelevat kantaansa sillä, ettei ole oikein rajoittaa enemmistön vapauksia ongelmakäyttäjien pienen vähemmistön takia.

Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry muistuttaa, että miesten kohdalla 78 prosenttia päihdehaitoista aiheutuu muille kuin suurkuluttajille. Naisten osalta vastaava luku on 88 prosenttia.

Mitä tämä arkipäiväistynyt kulutus tarkoittaa yksilötasolla, esimerkiksi perheen lasten näkökulmasta?

Kaiken edelle näyttää menevän yksilönvapaus tehdä ja valita juuri se, minkä hän itse haluaa. Olisimmeko jo tulossa käännekohtaan, jossa yksilön­vapaus alkaa kääntyä niin paljon itseään vastaan, että huomiota alettaisiin kiinnittää jo yhteiseen hyvään?

Päättäjiltä voisi odottaa valistuneempaa argumentointia ja realiteettien huomioon ottamista päätöksenteossa ja lainsäädännössä.