Stingin konsertti ja Tshernobylin ydinkatastrofi ikuistuivat muistiin Berliinin huhtikuusta

Ydinsodan vaarasta muistuttanut Sting ja oikea ydinonnettomuus Tshernobylissä osuivat samalle viikolle vuonna 1986. Kuva: Harri Kallio-Kurssi, AFP / LEHTIKUVA / VLADIMIR REPIK, koonnut: Aatu Jaakkola

Mielipide|Yhteiskunta

4.5.202622:00

Kolumni

Harri Kallio-Kurssi

Harvinainen valtion virkamiesten lakko teki pahaa jälkeä suomalaisten arkeen. Lakko alkoi 2. huhtikuuta 1986.

Työtaistelu vaikutti ihmisten arkeen ympäri maata. Lakko pysäytti VR:n paikallisliikenteen ja kaukojunien reittejä jouduttiin muuttamaan.

Yleensä vilkas Helsinki-​Vantaan lentoasema hiljeni lähes täysin, kun lentoliikenne ohjattiin poikkeuksellisesti Malmille, Turkuun ja Tampereelle.

Seurasimme jännittyneinä Vaasassa, toteutuuko matkasuunnitelmamme lainkaan. Olin ilmoittautunut saksaa pääkielenään lukevien opiskelukaverien mukaan opintoretkelle, jonka kohteena oli Länsi- ja Itä-Berliini.

Lopulta saimme tietää, että itäsaksalainen lentoyhtiö Interflug operoisi lennon Pirkkalan kiitotieltä. Kapearunkoisessa Tupolevissa meitä odottivat pokeri-ilmeiset lentoemännät, joiden palvelu oli yliasiallisen sotilaallista.

Jaettu Berliini teki ison vaikutuksen ensimmäistä kertaa Manner-Eurooppaan matkanneeseen nuoreen: kirjoista ja televisiosta tuttu historia, kaupunki ja sen ihmiset muuttuivat omin aistein todeksi.

Yhtenä iltana tunnelma muuttui. Hotellihuoneen mustavalkoinen televisio uutisoi taukoamatta Tshernobylissä sattuneesta ydinkatastrofista.

Television uutisissa kerrottiin, että noin tuhannen kilometrin päässä oli karannut ilmaan radioaktiivinen vuoto.

Tieto siitä, ettemme olleet välittömässä vaarassa, rauhoitti matkaseurueemme aluksi. Radioaktiivista säteilyä sisältävän pilven kulkusuunta kohti luodetta sai meidät pian mietteliäiksi.

Pilvi matkasi kohti Suomea, jossa moni omainen oli juuri tuohon aikaan pelto- ja puutarhatöiden parissa ulkona. Voisivatko he ja koko kansa altistua vaaralle sateen mukana maahan laskeutuvan saasteen alla?

Suomeen kulkeutui useita eri radioaktiivisia isotooppeja. Niistä haitallisimpia olivat pitkäaikaisen säteilyvaikutuksensa takia cesiumin isotoopit. Taivaalta putoili "kuumia hiukkasia", jotka sisälsivät hitaasti hajoavia zirkoniumia ja ceriumia.

Epätasainen laskeuma satoi maahan erityisesti keskiseen ja eteläiseen Suomeen Kokkolan eteläpuolelle.

Kuin sattuman oikusta ydinteknologia ja sen riskit tulivat matkalla eteeni vielä toisen kerran.

Kadulla kävellessäni huomasin pysähdyttävän mainoksen. Megatähti Sting esiintyisi kaupungissa ja vieläpä ennen lähtöämme takaisin.

Viimeisiä lippuja oli yhä myynnissä, joten sijoitin siltä seisomalta vähäisiä saksan markkani kalliiseen konserttiin. Sijoitus huippumuusikoista kootun bändin esitykseen kannatti.

Yksi konsertissa soitetun biisin viesti oli ja on yhä erityisen koskettava. I Hope The Russians Love Their Children Toon sanoituksessa Sting toivoo venäläisten rakastavan lapsiaan, jotta ydinsota ei alkaisi. Tuohon aikaan elettiin kylmän sodan viimeisiä vuosia, mutta pelko maailmaa kohtaavasta ydinsodan vaarasta eli vahvana.

Vapun jälkeinen paluu Suomeen sisälsi niin ikään pelonsekaisia odotuksia. Onneksi elämä soljui lakeuksilla entiseen malliin. Myös ydinsodalta on vältytty tasan 40 vuotta.