Mikkonen: Työntekijöiden riistoon puututtava vahvemmin
Emme saa uusien investointien toivossakaan sulkea silmiä työperäiseltä hyväksikäytöltä, kirjoittaa kansanedustaja Krista Mikkonen (vihr.). ”Työperäiseen hyväksikäyttöön puuttuminen on työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen yhteinen intressi; yhtälössä on vain häviäjiä.”
Työperäisen hyväksikäytön riski on iso esimerkiksi rakennusalalla, hoiva- ja siivousalalla sekä luonnonvara-alalla. Kuvituskuva, kuvan henkilöt ja yritykset eivät liity kirjoitukseen. Kuva: Lari Lievonen, Jouni Porsanger, Johannes Tervo, Kari SalonenPalkat maksamatta, epäinhimilliset työolot, 12 tunnin työpäiviä ilman kunnollista taukoa, työnantaja vaihtunut ilman että työntekijälle on kerrottu, kiristystä ja uhkailua.
Suomessa ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä on pesiytynyt monille aloille. Voidaan puhua modernista orjuudesta, kuten tekee Paavo Teittinen teemaa käsittelevässä Finlandia-palkitussa tietokirjassaan Pitkä vuoro. Hyväksikäyttöön törmätään erityisesti rakennustyömailla, siivous- ja ravintola-alalla sekä luonnonvara-alalla.
Viimeksi tällä viikolla uutisoitiin työperäisestä hyväksikäytöstä kiinalais-suomalaisen yhtiön akkumateriaalitehtaan työmaalla Kotkassa. Yhtiön suomalaisomistajana on valtionyhtiö Finnish Minerals Group.
Ei ole pitkä aika, kun vastaavia uutisia on kuultu datakeskustyömailta. Emme saa uusien investointien toivossa sulkea silmiä tällaisilta väärinkäytöksiltä.
Etenkin pitkät alihankintaketjut johtavat tilanteisiin, joissa vastuu työehdoista ja palkanmaksusta hämärtyy. Tämä antaa tilaa hyväksikäytölle ja jättää sen helposti viranomaisvalvonnan ulottumattomiin. Nykyinen tilaajavastuuta koskeva lainsäädäntö ei kykene riittävästi ehkäisemään hyväksikäyttöä, sillä tilaajan vastuu ei ulotu koko hankintaketjuun.
Yksi tehokas toimi puuttua moderniin orjuuteen onkin asettaa pääurakoitsijalle vastuu koko hankintaketjusta. Se pakottaa varmistamaan, että kaikki ketjun osat toimivat rehellisesti. Tilaajavastuuta laajennettaessa pääurakoitsija vastaisi kaikkien hankkeessa työskentelevien työntekijöiden palkoista, työehdoista ja työnteko-oikeudesta. Myös alihankintaketjujen pituutta tulee rajoittaa.
Ennen lakimuutoksiakin on toimittava. Yhtiöiden on oma-aloitteisesti tarkistettava omat hankintaketjunsa. Valtion ja sen yhtiöiden on välittömästi käytävä läpi kaikki omat urakkansa. Valtiolla on vastuu varmistaa, että sen omilla työmailla ja kaikissa osissa hankintaketjua noudatetaan työehtoja eikä rikota lakia.
Työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi on vahvistettava viranomaisten työtä. Työsuojeluviranomaisten, verohallinnon ja poliisin toimivaltuudet ja resurssit puuttua moderniin orjuuteen on oltava riittävät. Nykyhallituksen linja leikata valtionhallinnosta päinvastoin vähentää mahdollisuuksia puuttua tehokkaasti asiaan.
Työperäiseen hyväksikäyttöön puuttuminen on työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen yhteinen intressi; yhtälössä on vain häviäjiä. Työnantajajärjestöt haluavat kitkeä työperäisen hyväksikäytön, sillä lakia noudattavat rehelliset firmat eivät saa työkeikkoja, jos riistoa harjoittava firma suostuu tekemään saman urakan puolet halvemmalla. Työntekijäjärjestöt luonnollisesti puolustavat työntekijöiden oikeuksia laillisiin työehtoihin.
Sen lisäksi, että työperäinen hyväksikäyttö on inhimillisesti väärin ja laitonta, vääristää se kilpailua. Kun kaikki toimivat reiluilla pelisäännöillä ja lakia noudattaen, voivat rehdisti toimivat yrittäjät pärjätä kilpailussa.
Kolumnin kirjoittaja on kansanedustaja (vihr.).Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat









