Asiantuntijalta: Esteetön matkailu on maaseudun kilpailuetu – sitä tarvitseva ja arvostava asiakaskunta kasvaa

Matkailuyrittäjä ei aina tiedä menettäneensä asiakkaan. Jos verkkosivuilta ei löydy tietoa esteettömyydestä tai jos kuvat eivät kerro sisäänkäynnistä, wc-tiloista ja kulkureiteistä, moni asiakas ei valita eikä soita. Hän vain poistuu sivulta ja varaa muualta.

Maaseudun matkailusta puhutaan usein luonnon, rauhan, lähiruoan, mökkien, kesäteatterien, tapahtumien ja paikallisten elämysten kautta. Ne ovat Suomen vahvuuksia.

Mutta tulevaisuuden matkailussa ei riitä, että maisema on kaunis, jos osa ihmisistä ei pääse sen äärelle.

Esteetön matkailu nähdään yhä liian usein erityisryhmän asiana. Todellisuudessa kyse on asiakaskokemuksesta, palvelun laadusta, luottamuksesta, ostovoimasta ja matkailuyrityksen imagosta.

Maailmassa elää noin 1,3 miljardia ihmistä merkittävän vammaisuuden kanssa. Esteettömyys ei kuitenkaan koske vain pyörätuolin käyttäjiä. Se koskee myös ikääntyviä matkailijoita, rollaattoria käyttäviä, näkö- ja kuulovammaisia ihmisiä, lastenvaunujen kanssa liikkuvia perheitä, tilapäisesti loukkaantuneita ja kaikkia niitä, joiden liikkuminen, hahmottaminen tai jaksaminen ei sovi matkailumainoksen oletukseen portaita ketterästi askeltavasta asiakkaasta.

Kyse on myös taloudesta. Yhdysvalloissa vammaiset aikuiset matkailijat käyttävät tuoreiden arvioiden mukaan lähes 50 miljardia dollaria matkailuun, ja matkakumppanit mukaan lukien vaikutus nousee yli 100 miljardiin dollariin.

Esteetön Suomi voisi olla matkailuvaltti myös kansainvälisille matkailijoille, jos palveluketjuun voisi luottaa.

Olennainen oivallus on tämä: esteettömyys ei tuo ovesta sisään vain yhtä asiakasta. Se voi tuoda puolison, lapset, ystävät, avustajan, ruokailut, liput, ostokset, yöpymiset ja uskollisen asiakassuhteen. Jos yksi vaikeavammainen matkailija ei voi tulla, pois voi jäädä kokonainen seurue.

Suomen matkailukysyntä oli vuonna 2024 arviolta 16,6 miljardia euroa. Matkailu työllisti lähes 150 000 henkilöä.

Kun kasvua etsitään, esteettömyyttä ei pitäisi käsitellä sivuhuomiona. Se ratkaisee, kenelle Suomi on matkailumaana aidosti avoin.

Suomen matkailukuvaan kuuluvat puhdas luonto, turvallisuus, hiljaisuus, tila ja toimiva yhteiskunta voisivat kiinnostaa myös kansainvälisiä vammaisia ja ikääntyviä matkailijoita. Mutta jos majoituksen esteettömyys jää epäselväksi tai luontokohteen saavutettavuudesta ei kerrota, lupaus luotettavasta Suomesta jää vajaaksi.

Kaiken ei tarvitse olla täydellistä. Jokaisen metsäpolun ei tarvitse olla asfaltoitu eikä jokaisesta vanhasta rakennuksesta saa täysin esteetöntä. Maaseudun vetovoima perustuu usein aitouteen, historiaan, maisemaan ja paikallisuuteen. Mutta aitous ei saa tarkoittaa sitä, että osa ihmisistä suljetaan kokemuksen ulkopuolelle.

Usein ensimmäinen askel on rehellinen tieto. Matkailuyrittäjän kannattaa kertoa, onko kynnyksiä, kuinka leveät ovet ovat, millainen wc on, voiko sähköpyörätuolilla kääntyä, onko pihassa soraa tai nurmea, pääseekö autolla lähelle, pääseekö avustaja mukaan ja miten lisäkysymyksiin vastataan.

Kuvat kertovat enemmän kuin mainoslause luonnon rauhasta.

Ongelma ei aina ole se, ettei kaikki ole esteetöntä. Ongelma on se, jos asiakas ei tiedä sitä etukäteen. Rehellinen tieto ei karkota asiakasta. Epämääräinen lupaus karkottaa.

Esteettömyys on myös imagokysymys. Se ei tee matkailukohteesta vähemmän aitoa, mökistä vähemmän tunnelmallista tai luontokokemuksesta vähemmän koskettavaa. Hyvin toteutettuna se kertoo laadusta, huolellisuudesta ja vieraanvaraisuudesta.

Vastuullinen matkailu ei voi tarkoittaa vain lähiruokaa, hiilijalanjälkeä ja luonnon kantokykyä. Sen pitäisi tarkoittaa myös sitä, kenellä on mahdollisuus tulla paikalle ja käyttää palvelua.

Esteettömyys ei ole imagoriski. Esteettömyyden puute on.

Esteettömyys on ketju. Matka voi kaatua verkkosivuihin, kuljetukseen, parkkipaikkaan, sisäänkäyntiin, wc-tilaan, ravintolaan, laituriin, katsomoon tai avustajan majoittumiseen. Yksittäinen yrittäjä ei voi ratkaista koko ketjua. Mutta hän voi varmistaa, ettei ketju katkea hänen kohdallaan.

Maaseudun matkailun tulevaisuus ei ratkea vain sillä, kuinka kaunis maisema on. Se ratkeaa myös sillä, kuka pääsee maiseman äärelle.

Kun matkailuyrittäjä rakentaa esteettömämmän palvelun, hän ei tee palvelusta vähemmän maaseutumaista. Hän tekee siitä vieraanvaraisemman, laadukkaamman ja tulevaisuuden asiakkaille avoimemman.

Vieraanvaraisuudesta hyvä matkailu alkaa.

Lassi Murto

yhteiskunnallinen vaikuttaja ja kokemustoimija

ohjelmakoordinaattori