Lukijalta: Rajut leikkaukset neuvontapalveluihin uhkaavat maatalouden kilpailukykyä
Miten tuorein tutkimustieto siirtyy käytäntöön, jos linkki tutkimuksen ja maataloustuotannon välillä katkaistaan, kysyy Svenska lantbrukssällskapens förbundin kehityspäällikkö Lucas Lindelöf.
Neuvontakäynti tilalla. Asiantuntijat käyvät läpi karjan ruokintaa ja terveyttä. Kuvituskuva. Kuva: Pekka FaliViime vuosina kotimainen ruoantuotanto ja sen merkitys muun muassa Suomen huoltovarmuudelle on ollut paljon esillä. Alkutuotannon toimintaedellytysten turvaaminen on keskeinen osa hallituksen pitkäjänteistä strategiaa, jossa tavoitellaan sekä kestävää ja kannattavaa ruokajärjestelmää että elinvoimaista maaseutua.
Ensi vuoden talousarvioesitys kertoo kuitenkin toista tarinaa, jossa alan kilpailukyky ja kehitysnäkymät joutuvat vaakalaudalle. Maatalouden neuvontapalveluiden tuista leikattaisiin kertaheitolla lähes neljännes.
Jo nyt haastavassa tilanteessa oleville alkutuotannon toimijoille tämä olisi huomattava takaisku. Epävarmassa toimintaympäristössä neuvonnan merkitys on kasvanut viljelijöille entistä tärkeämmäksi, ja neuvontapalvelut ovat ratkaisevia alan kehitykselle ja kilpailukyvylle.
Kotimainen maataloustuotanto on ruokajärjestelmän perusta. Muuttuva toimintaympäristö ja nopea rakennemuutos vaativat sopeutumista ja monialaista osaamista. Valtion avustus mahdollistaa tärkeiden palveluiden tarjoamisen viljelijöille ja parantaa sitä kautta alan toimintaedellytyksiä.
Näistä palveluista ei voida tinkiä, jos halutaan turvata huoltovarmuus myös tulevaisuudessa.
Riikka Purran esittämä 23 prosentin leikkaus maatalouden neuvontapalveluiden määrärahoihin ei ole hyväksyttävä. Maatalouden kannattavuuden ja kestävyyden parantamiseen ja ylläpitämiseen tarvitaan kunnianhimoisia keinoja.
Tukien leikkaaminen heikentää entisestään myös korkeakoulutettujen mahdollisuuksia työllistyä, mikä vähentää kiinnostusta alaan. Se olisi haitallista alan tulevaisuudennäkymille, sillä jo nyt osaavasta työvoimasta on pulaa.
Maatalousneuvonta tuo yhteen alkutuotannon toimijat ja eturintaman osaamisen. On hyvin ristiriitaista, että isoja rahoja panostetaan tutkimukseen, mutta samalla rajoitetaan tiedon kulkua niille, jotka konkreettisesti pystyvät hyödyntämään sitä ja luomaan siitä lisäarvoa. Kun linkki katkeaa, tutkimuslaitostemme ja yliopistojemme tuottama arvokas tutkimustieto uhkaa jäädä hyödyntämättä.
Maataloussektorilla kaivataan nyt ennen kaikkea ennustettavuutta ja pysyvyyttä. Neuvontapalvelut ovat alalle keskeinen tukijalka ja niiden karsiminen aiheuttaisi pitkäaikaisia vahinkoja alan kehitysnäkymille. Näin ei saa käydä.
Lucas Lindelöf
kehityspäällikkö
Svenska lantbrukssällskapens förbund SLF
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat









