Yleissivistystä, ei vastakkainasettelua

Keskustelu lukioon esitetyistä tuntijakoehdotuksista on kärjistynyt vastakkainasetteluksi historian ja uskonnon oppiaineiden välillä. Mediassa on julkaistu lukuisia aihetta käsitteleviä kirjoituksia, joista uskonnonopettajan on välillä vaikeaa tunnistaa omaa oppiainettaan. Nykyuskonnonopetuksen tavoitteena on laaja uskontoihin ja katsomuksiin liittyvä yleissivistys.

Mielestämme olennaista olisi nyt vastakkainasettelun sijaan keskittyä koko esitetyn lukiouudistuksen arvioimiseen. Olemme huolissamme tulevaisuuden lukion tarjoamasta yleissivistyksestä.

Ehdotetuissa vaihtoehdoissa erityisesti reaaliaineet joutuvat kohtuuttomaan leikkuriin. Kuten julkisuudessa on ollut esillä, pahimmillaan syntyy tilanne, jossa opiskelija voi käydä lukion opiskelematta joistain reaaliaineista yhtään kurssia.

Pakollisten kurssien lisäksi myös valtakunnallisia syventäviä kursseja on merkittävästi karsittu, mikä sekin sotii yleissivistävyyden tavoitetta vastaan.

Lisäksi vaarana on, että lukio-opiskelijoiden alueellinen yhdenvertaisuus kärsii, koska uudistus vähentää etenkin pienten ja keskisuurten lukioiden koulutuksen järjestämisen ennakoitavuutta.

Keskeinen kysymys on, miten taata monipuolinen, opiskelijoiden todellisia valintoja mukaileva kurssitarjonta ja pätevä opetus, jos eri kurssien kysyntä vuosittain vaihtelee merkittävästi.

Kansainvälistyvässä Suomessa ja työmarkkinoilla uskontojen lukutaito on välttämätön. Uskonnot ja niistä kumpuavat arvopohjat ovat kulttuurien syvärakenteita, joiden ymmärtäminen on keskeistä eri kulttuuritaustoista tulevien ihmisten välisessä kohtaamisessa.

Yhteiskunnan kannalta ei ole yhdentekevää, millaisin tiedoin ihmiset muodostavat mielipiteitään eri uskonnoista ja katsomuksista. Koulussa uskonnonopetus lähtee yhteiskunnan tarpeista ja perustuu alan tieteelliseen tutkimukseen.

Myös eettiselle ja suurten elämänkysymysten pohdinnalle on lukiossa jatkossakin löydyttävä tilaa. Se on olennainen osa sivistystä ja tärkeää opiskelijahyvinvoinnin kannalta. Uskonto oppiaineena on ollut ja on siihen luonteva viitekehys.

On merkittävä yhteiskunnallinen arvovalinta, millaisia oppisisältöjä tulevaisuuden lukio tarjoaa. Yleissivistävässä lukiossa tarvitaan laadukasta ja resursseiltaan riittävää katsomusopetusta aivan yhtä lailla kuin historian, yhteiskuntaopin tai esimerkiksi biologian opetusta.

Outi Raunio-Hannula

Suomen uskonnonopettajain liitto ry:n varapuheenjohtaja

Anna Saurama

Synsygus-lehden päätoimittaja