Lukijalta: EU on palautettava juurilleen – vapauden, demokratian, ihmisarvon ja ihmisoikeuksien edistäjäksi
Sen sijaan, että jalostaisimme EU:ta, meidän tulisi pikemminkin palauttaa EU vahvojen kansallisvaltioiden yhteenliittymäksi, kirjoittaa Katriina Hiippavuori.
EU:n lippu. Kuva: Terhi Piispa-HelistenEU:sta on muodostunut sen alkuperäisen ajatuksen irvikuva, jossa kansanvallan ulottumattomissa toimiva komission säädösapparaatti puskee ulos toinen toistaan kummallisempia säädöksiä, esimerkkeinä vaikkapa pullonkorkkiuudistus, polttomoottoriautojen kieltäminen ja metsäpolitiikan linjaukset.
On järjetöntä, että verrattain pieni komission joukko päättää asioista, joihin heillä ei tunnu olevan minkäänlaista kosketusta. Jopa omaisuudensuoja tuntuu olevan yhä enemmässä määrin uhattuna.
Minkälaisten arvojen perustukselle EU on aikanaan rakentunut ja miksi se luotiin? Euroopan unionin kristillisdemokraattiset perustajaisät olivat rakentamassa eurooppalaista yhteisöä, joka yhdistäisi valtiot ja turvaisi rauhan aiemmin sotaisassa Euroopassa. EU otti ensiaskeleensa ennen kaikkea taloudellisessa yhteistyössä ja sen synnyttämässä keskinäisriippuvuudessa.
Ajan myötä rauhanprojektista kumpusi yhteistyötä myös muille politiikan sektoreille. Unionin on toimittava kaikkialla vapauden, demokratian, ihmisarvon ja ihmisoikeuksien edistämiseksi. Kristillinen ihmiskuva on näiden arvojen todellinen lähtökohta. Sen sijaan, että jalostaisimme EU:ta, meidän tulisi pikemminkin palauttaa EU vahvojen kansallisvaltioiden yhteenliittymäksi.
Seuraavan Euroopan parlamentin ja komission johdolla luotsataan EU:ta seuraavan viiden vuoden ajan. Järjen ääni sanoo, että EU:n on oltava iso isoissa asioissa ja pieni pienissä asioissa. Hallitusohjelman mukaisesti Suomen EU-politiikan prioriteetit ovat kilpailukyvyn edistäminen, EU:n globaalin roolin vahvistaminen, EU:n puolustusyhteistyön syventäminen, sisämarkkinoiden kehittäminen, talouskasvun vauhdittaminen, luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja kansallinen päätöksenteko metsäpolitiikassa, ruoantuotannon omavaraisuuden turvaaminen, lähialueiden vakauttaminen sekä ulkorajojen vahvistaminen.
Ennen kaikkea Suomen on oltava yhtenäinen ja vahva ennakkovaikuttaja Brysselin pöydissä!
Koska lähes puolet eduskunnan käsiteltävistä asioista koskee EU-asioita, tarvitaan EU:hun sellaisia ihmisiä, jotka eivät unohda Suomen etua Brysselin pöydissä, painostuksenkaan alaisina. Suomen meppien on puolustettava Suomen ja suomalaisten kansallista etua, aina ja kaikkialla.
Katriina Hiippavuori
Kristillisdemokraattien 2. varapuheenjohtaja
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
