Kasvava biotalous tarvitsee kilpailukykyiset kuljetukset

Tavaroiden kuljetusmatkat ovat Suomessa Euroopan pisimpiä ja liikenteen palvelut ovat niin yrityksille kuin kansantaloudelle tärkeitä. Yritykset käyttävät vuosittain noin 10 miljardia euroa tavara- ja henkilöliikenteen kuljetuksiin.

Suomessa on kuitenkin Euroopan neljänneksi korkein dieselin verotus, ja liikenteen polttoaineista arvonlisäveroineen kerätään jo yhteensä neljä miljardia euroa veroja valtionkassaan. Dieselin verotusta on ymmärrettävästi pidetty kevyempänä kuin bensiinin verotusta, jotta pitkistä etäisyyksistä johtuvat kustannukset eivät karkaisi käsistä. Henkilö- ja pakettiliikenteessä dieselin alempaa verotusta kompensoidaan maksamalla ajoneuvon käyttövoimaveroa.

Paine ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kovenee, syystä. Etenkin liikenteen päästöjä pyritään vähentämään rajusti ensi vuosikymmenellä.

Usein kuulee, että dieselin veroa pitäisi nostaa, jotta sen ympäristöohjaus tulisi vahvemmaksi. Veronkorotus on kuitenkin tavarankuljetuksissa erittäin kustannustehoton keino vähentää hiilidioksidipäästöjä.

Polttoaineen veronkorotus on yhteiskunnalle kuusi kertaa kalliimpi toimenpide päästöjen vähentämisessä kuin biopolttoaineiden lisääminen. Niiden tuotanto luo myös valtavan määrän työtä pk-yrityksille sen tuotantoketjussa. Tämä siksi, että kumipyörille vaihtoehdot ovat hyvin harvassa.

On myös huomioitava, että biopolttoaineet nostavat kuljetuskustannuksia jo nykyisestä korkeasta tasosta. Onkin tärkeää, että toimenpiteiden kustannustehokkuutta ja pk-yritysten toimintaedellytyksiä tarkastellaan koko Suomea ajatellen, kun liikennettä kehitetään vähäpäästöisemmäksi.

Biopolttoaineiden määrällä liikenteen käytössä on myös rajansa. Puuta olisi tärkeä hyödyntää yhä enemmän korkean jalostusarvon ja paremmin hiiltä sitovissa tuotteissa.

Näin voidaan luoda kestävästi taloudellista toimeliaisuutta ja hyvinvointia koko Suomea ajatellen. Samalla luodaan edellytykset kestävään bioenergiaan. Tässä meillä on kyllä osaamista.