Yliö: Suomen kouluruoka kiinnostaa maailmalla – sen yhteiskunnalliset vaikutukset ovat laajemmat kuin ajattelisi

Ruokaturvan varmistaminen lähtee lapsista, EU-komissaari Jutta Urpilainen painottaa. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

Nälkäänäkevien ihmisten määrä maailmassa on lisääntynyt viime vuosina konfliktien, koronapandemian monitahoisten vaikutusten sekä etenevän ilmastonmuutoksen vuoksi. Ukrainan sota uhkaa kärjistää tilannetta entisestään. Sota aiheuttaa häiriöitä toimitusketjuihin ja nostaa viljojen, lannoitteiden ja energian hintoja uhaten ajaa jo tänä vuonna kehittyvissä maissa miljoonia uusia ihmisiä kohti nälkää.

Ruokaturvan varmistaminen lähtee lapsista. Vuoden 2020 alussa vain joka toinen pikkukoululainen sai aterian koulussa. Sitten iski pandemia, jonka takia pahimmillaan lähes 1,6 miljardia lasta oli vähintään hetkellisesti koulutuksen ulkopuolella. Osa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevista kehittyvien maiden lapsista ei ole palannut koululuokkaan ja -ruokalaan vieläkään.

Kouluruokailun merkitys lasten terveyden, oppimiskyvyn ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien kannalta tunnustetaan laajasti. Yksin­kertaisimmillaan koulu­ruokailu on kehittyvissä maissa esimerkiksi maissipuuron tarjoamista kaikille koululaisille. Jo tämä on köyhille perheille kannuste lähettää lapset, mukaan lukien tytöt, kouluun. Näin vanhemmat voivat varmistaa, että lapsi saa päivässä ainakin yhden oikean aterian. Tyttöjen kouluttamisen tiedetään myös vähentävän teiniraskauksia.

Suomessa on tarjottu maksutonta kouluruokaa kaikille koululaisille pidempään kuin missään muualla. Koulu­ruokajärjestelmämme juuret ulottuvat sota-aikaan 1940- luvulle, jolloin kouluruokailulla torjuttiin köyhyyttä ja ali­ravitsemusta. Kouluruokailun yhteiskunnalliset vaikutukset ovat laajemmat kuin äkkiseltään ajattelisi: se on mahdollistanut naisten työssäkäynnin ja tukenut siten taloudellista kasvua.

Nykyisin Suomessa kaikilla oppilailla esiopetuksesta toiselle asteelle on oikeus täysipainoiseen ateriaan jokaisena koulupäivänä. Kouluruokailu on yksi menestystekijöistä, jotka ovat tehneet koulujärjestelmästämme yhden maailman parhaista.

Suomen kokemus kouluruokailun järjestämisestä kiinnostaa nyt maailmalla. YK:n alainen Maailman ruokaohjelma on kutsunut kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppa­ministeri Ville Skinnarin kouluruokalähettilääksi. Osana tätä korkean tason luottamustehtävää on ollut Globaalin kouluruokakoalition perustaminen. Suomi johtaa koalitiota yhdessä Ranskan kanssa.

Kouluruokailun edistäminen tarjoaa mahdollisuuden suomalaisten instituutioiden, järjestöjen, tutkimuslaitosten ja yritysten tietotaidon hyödyn­tämiseksi koko maailman parhaaksi. Myös Euroopan komissio liittyy komissaari Jutta Urpilaisen johtamana koalition jäseneksi. Useat EU-maat ovat jo koalition jäseniä, mutta komission liittyminen tuo sille suurempaa näkyvyyttä ja avaa uusia mahdollisuuksia.

Globaalin kouluruokakoalition tavoitteena on edistää kouluruokailuohjelmien kattavuutta ja laatua maailmassa. Sen tavoitteena on, että jokainen koululainen saisi ravitsevan ja terveellisen lounaan vuoteen 2030 mennessä. Yhden euron investoinnin kouluruokailuun arvioidaan tuottavan yhdeksän euron hyödyn tulevaisuudessa.

Paikallisten tuotteiden käyttö tukee alueen maatalous­tuotantoa ja synnyttää siten taloudellista hyvää. Arvokasta on sekin, että vuodenaikoja ja juhlapäiviä huomioivat ruokalistat edistävät oman kotimaan ruokakulttuurin tuntemusta.

Suomi on tukenut vuosia kouluruokailua hauraimmissa maissa humanitaarisen avun rahoituksella Maailman ruokaohjelman kautta. Viime vuonna tukea ohjattiin yhteensä viisi miljoonaa euroa Etiopiaan, Keski-Afrikan tasavaltaan, Keniaan, Madagaskarille ja Somaliaan.

Euroopan komissio on valinnut kouluruokailun tukemisen yhdeksi tavaksi toimittaa apua afganistanilaisille, joita uhkaa humanitaarinen kriisi maan talouden ollessa romahtamispisteessä. Yhdessä Maailman ruokaohjelman ja Unicefin kanssa toteuttava, 11 miljoonan euron avustusohjelma toimittaa apua suoraan koululaisille ja heidän perheilleen sivuuttaen Taliban-hallinnon.

Kouluruokailu sisältyy myös koulutuksen tasa-arvoista saavutettavuutta edistävän Global Partnership for Education (GPE) -rahaston keinovalikoimaan. Sekä Suomi että komissio rahoittavat sitä.

Mielestämme on erityisen tärkeää korostaa kouluruokailua kokonaisvaltaisena sosiaalisena innovaationa, jonka positiiviset heijastevaikutukset säteilevät koko yhteiskuntaan. Kouluruokailu on kiinteä osa Suomen tarinaa, kansakunnan vahvistumisen ja vaurastumisen perustaa. Se on myös keskeinen työkalu kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseksi kansainvälisesti.

Ville Skinnari

kehitysyhteistyö- ja ulkomaan­kauppaministeri (sd.)

Jutta Urpilainen

kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava EU-komissaari (sd.)

Lue kaikki MT:n mielipidekirjoitukset